Tarvitaan niin kielikoulutusta, työvoimapalveluja kuin vapaa-ajan toimintaakin, jotta eri taustoista saapuneet maahanmuuttajat pääsevät osaksi Turkua ja suomalaista yhteiskuntaan.

Tiedontarpeeseen infotilaisuuksia ja verkkosisältöjä

Maahanmuuttajien tiedontarpeeseen on tänä syksynä aloitettu infotilaisuuksien sarja yhteistyössä työhallinnon kanssa.

Tulkattu tilaisuus on suunnattu myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneille, kiintiöpakolaisille ja perheenyhdistämisen kautta maahan tulleille muuttajille. Heitä on tullut kesän jälkeen Turkuun noin 250.

Turun maahanmuuttajapalveluista on tietoa verkkosivustoilla suomeksi, englanniksi ja suurimpien kieliryhmien äidinkielillä.

Kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutusta, jossa maahanmuuttaja omaksuu suomalaisessa yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Kotouttamisella taas tarkoitetaan kotoutumisen aktiivista edistämistä ja tukemista.

Kotouttamislain mukaan kunnan yhtenä tehtävänä on yleisvastuu kotouttamisen kehittämisestä ja kaikkien toimijoiden järjestämien kotoutumispalvelujen yhteensovittamisesta.

– Pyrimme siihen, että alueella toimitaan järkevästi ja yhteen, summaa maahanmuuttotyöstä vastaava kehittämispäällikkö Maarit Luukkaa Turun kaupungin konsernihallinnosta.

Kotouttaminen on laaja kenttä jo siksi, että ulkomailta muuttaneet ovat heterogeeninen ryhmä. Suomeen tullaan eniten työn, opiskelun tai perheen vuoksi; lisäksi maahan muuttaa esimerkiksi turvapaikanhakijoita.

– Ei ole vain yhtä kotouttamisen mallia. Paljon riippuu siitä, mihin väestöryhmään tulija kuuluu, onko hän työelämässä vai sen ulkopuolella, maahanmuuttokoordinaattori Sari Kanervo Turun kaupungilta sanoo.

Kotoutumissuunnitelma antaa askelmerkit

Tärkeä ja myös kotoutumislaissa mainittu yhteistyökumppani kotouttamistyössä on työhallinto. Esimerkiksi täysi-ikäiset myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ovat yleensä aluksi kunnan palveluiden lisäksi TE-toimiston asiakkaita.

Turvapaikanhakijoina tulleille ja Suomeen oleskeluluvan saaneille sekä heidän perheenjäsenilleen tehdään TE-toimistossa, kaupungin ulkomaalaistoimistossa tai näiden yhteistyönä henkilökohtainen kotoutumissuunnitelma.

Kotoutumissuunnitelman tavoite on, että maahanmuuttaja voi toimia yhteiskunnassa itsenäisesti.

Maarit Luukkaa

Kotoutumissuunnitelman tavoite on Maarit Luukkaan mukaan se, että maahanmuuttaja voi toimia yhteiskunnassa itsenäisesti ja osaa käyttää sen mahdollisuuksia. Monelle olennainen osa suunnitelmaa on kielikoulutus.

Ulkomaalaistoimisto huolehtii turvapaikanhakijoina tulleiden terveys- ja sosiaaliasioista omakielisen tulkkauksen avulla. Heistä jokaisen yksilölliset tarpeet selvitetään.

Lapsiperheille koulu ja varhaiskasvatus ovat tärkeitä, ja työelämän ulkopuolella oleville kuten eläkeikäisille ja kotiäideille on omaa toimintaa.

Yhdistykset täydentävät kaupungin tarjontaa

Kaupungin vapaa-aikatoimiala tarjoaa uusille kaupunkilaisille räätälöityjä palveluja kuten liikuntaryhmiä ja tutustumista filharmonisen orkesterin toimintaan. Vapaa-aikatoimen merkitys korostuu niillä maahanmuuttajaryhmillä, joilla ei ole muuta kontaktia kaupungin palveluihin, kuten työn tai opiskelun takia tulleilla.

Yhdistykset ovat tärkeitä ihmisten henkilökohtaisen elämän tukena.

Kolmas sektori eli yhdistykset täydentävät kunnan tarjoamaa toimintaa. Ne ovat tärkeitä ihmisten henkilökohtaisen elämän tukena.

– Turussa on poikkeuksellisen laaja ja vireä yhdistyskenttä, Maarit Luukkaa kehuu.

Kolmannen sektorin kumppaneista keskeisiä ovat muiden muassa Sondip ry, joka on maahanmuuttajien perustamien yhdistysten kattojärjestö, sekä suomalaisten ja maahanmuuttajien yhteinen Yhdessä-yhdistys.

Uusia hankkeita kotouttamistyössä

Viimevuotinen turvapaikanhakijoiden määrän kasvu sysäsi myös kotouttamistyötä eteenpäin. Turun seudulla on alkamassa useita uusia kotouttamishankkeita.

Maarit Luukkaa mainitsee esimerkiksi syyskuussa 2016 alkaneen Humanistisen ammattikorkeakoulun Baana-hankkeen, jossa tuetaan konkreettisesti maahanmuuttajien tietä työelämään ja jossa kaupunki on kumppanina.

Parempia palveluita maahanmuuttajille -hankkeessa taas Turun kaupungin  hyvinvointitoimiala etsii yhdessä useiden kumppanien kanssa keinoja vastata asiakaslähtöisesti maahanmuuttajien mielenterveys- ja päihdeongelmiin.

  • Turku kotouttaa -juttusarja kertoo myöhemmin lisää työvoimapalvelujen, koulutuksen, päivähoidon ja yhdistystoiminnan roolista kotouttamistyössä.

 

Teksti: Elina Teerijoki
Kuva: Joonas Mäkivirta