Turun kaupunki on ottanut turkulaisnuoret mukaan kaupungin digitaalisten palvelujen suunnittelutyöhön. Kolmen työpajan sarjassa nuoret saavat tuoda esiin ideoita juuri heitä koskevien palvelujen kehittämiseksi.

Turun kaupunki toteuttaa Suomen Unicefin Lapsiystävällinen kunta -mallia. Turussa edistettävät teemat ovat lasten ja nuorten oikeuksien tunnettuuden ja osallisuuden lisääminen Turun kaupungissa.

Kaikkia kaupunkilaisia koskevia osallistumiseen liittyviä uutisia löydät kootusti osoitteesta turku.fi/osallistujavaikuta.

Facebookissa olevassa avoimessa Tapaa Turku -ryhmässä kehitetään osallisuuteen ja vaikuttamiseen liittyviä asioita Turun kaupungissa.

Turun kaupungin palautepalvelu (Turku.fi/palaute) on vaikuttamiskanava kaikenikäisille Turun kaupungin palveluita käyttäville. Pääosa kaikesta palautteesta tulee aikuisväestöltä. Nuorten palautteita ja kehitysehdotuksia toivotaan lisää palautekanavan kautta.

Nuoret digitaalisessa Turussa -työpajojen sarjassa ensimmäisenä kehityskohteena ovat Turun kaupungin eri toimialojen palvelut nuorille. Niitä ideoidaan ja kehitetään yhdessä viidentoista turkulaisnuoren kanssa.

– Me olemme tässä nuoria varten eivätkä nuoret meitä varten. Yhdessä kehittäminen on tärkeää – ei ole mitään järkeä kehittää uutta tai yrittää parantaa vanhaa vain kehittämisen ilosta kuuntelematta asianosaisia. Halusimme siksi ottaa nuoret mukaan suunnittelemaan juuri heitä koskevia palveluita, Digitaalisten palveluiden kehittäminen -hankkeen johtaja Päivi Saalasto kertoo.

Kolmiosaiseen työpajasarjaan osallistuvat 12–17-vuotiaat nuoret on rekrytoitu Turun nuorisopalvelujen ja koulujen kautta.

Luovat menetelmät
on havaittu toimiviksi

Työpajojen kokonaisuudesta ja syntyvien ideoiden dokumentoinnista vastaava palvelumuotoilija Mari Lounavaara on tyytyväinen kaupungin ratkaisuun osallistaa nuoria juuri palvelumuotoilun keinoin.
– Sen tarjoamat luovat menetelmät sopivat erinomaisesti tämäntyyppiseen ideointiin. Lisäksi nuoret ovat todella avoimia osallistujina, sillä heillä ei ole valmiina samanlaisia ennakkoasenteita kuin aikuisilla, Lounavaara sanoo.
Työpajasarjan tavoitteena on kerätä nuorilta ideoita siitä, minkälaisia palveluita kaupunki voisi heille tarjota.

Tunnelmat työpajasarjan ensimmäisen osan jälkeen ovat olleet positiivisia. Esille nousseita teemoja käsitellään seuraavissa työpajoissa ja viimeisen työpajan jälkeen kädessä on toivottavasti konkreettisia kehitysideoita.

– Nuorilla on paljon sellaisia näkökulmia, joita aikuisilla ei ole. He nappaavat nopeasti kiinni uusista asioista ja kokeilevat rohkeasti, Lounavaara kehuu.

Myös pajoihin osallistuneet nuoret olivat ensimmäisen pajan antiin tyytyväisiä.

– En oikeastaan tiennyt etukäteen mitä työpajoissa tullaan tekemään, mutta täällä on kyllä ollut todella kivaa, 12-vuotias Mia Saastamoinen kertoo.

– Kiinnostuin pajoista, sillä haluan olla vaikuttamassa digitaaliseen kehittämiseen. Tehtävät täällä ovat olleet helppoja, tosin erilaisia kuin mitä odotin, 13-vuotias Pihla Partanen sanoo.

Ideoita kirjataan ylös
hyödynnettäväksi muutenkin

Nuorten pajoissa on mukana myös nuorisopalvelujen ja kirjastopalvelujen kaksi työntekijää, jotka tarkkailevat pajojen työtä ja kirjaavat ylös ideoita, joista voisi syntyä työvälineitä ihan arkipäivän työhön jo nyt.

– Yksi asia, joka nousi ryhmätöissä esille jo ensimmäisellä kerralla, oli kiusatuksi ja syrjään jätetyksi tulemisen pelko. Se koskettaa kaikkia nuoria ja siihen voidaan kaupungilla miettiä ratkaisuja palvelualueesta riippumatta, ohjaaja Ville Solkinen nuorisopalveluista sanoo.

Työpajasarjalla on tarkoitus pilotoida palvelumuotoilun keinoin tehtävää digitaalisten palveluiden kehittämistä.

–  Kunhan olemme keränneet kokemuksemme tästä, on vastaavia tarkoitus järjestää myös muille kohderyhmille. Tarkkoja suunnitelmia tai aikataulua ei ole, mutta hyvänä jatkumona voisivat toimia esimerkiksi ikäihmiset, Saalasto pohtii.

Lisätiedot: