Työelämä on tiukasti tähtäimessä, kun maahanmuuttajien opintopolkuja suunnitellaan kotoutumiskoulutuksessa.

Kotoutumiskoulutusta ja suomen kielen kursseja:

Kotoutumiskoulutus on aikuisille maahanmuuttajille suunnattu, pääosin työvoimapoliittisena koulutuksena toteutettava noin vuoden mittainen opiskelujakso, jonka tarkoitus on antaa opiskelijalle suomen tai ruotsin kielen taito sekä perusvalmiuksia suomalaiseen työelämään. 

Opiskelija pääsee kotoutumiskoulutukseen käytännössä ilmoittautumalla työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon.  Moduulirakenteisen koulutuksen laajuus on opetussuunnitelman mukaan enintään 60 opintoviikkoa; yksi opintoviikko vastaa noin 35 tunnin opintoja.

ELY-keskus koordinoi kotoutumiskoulutuksen hankkimisen. Turun seudulla on useita kouluttajia, joista suurin on Turun aikuiskoulutuskeskus (AKK). AKK:ssa on nyt meneillään yhdeksän kotoutumiskoulutuksen ryhmää ja neljä ryhmää luku- ja kirjoitustaidottomille maahanmuuttajille. Lisäksi AKK tuottaa ammattiopintoihin valmentavaa VALMA-koulutusta, johon osa opiskelijoista jatkaa kotoutumiskoulutuksen jälkeen.

– On myös hyvin tavallista, että opiskelija lähtee työelämään tai ammatilliseen koulutukseen jo kesken kotoutumiskoulutuksen, kertoo koulutuspäällikkö Sari Kinnala AKK:sta.

Maahanmuuttajille on AKK:ssa  myös ammatillisia koulutuksia, jotka suuntaavat työvoimapulasta kärsiville aloille. Parhaillaan on menossa hoiva-avustajan, puhdistuspalvelualan ja teknisen eristäjän koulutukset. Lisäksi moni maahanmuuttaja opiskelee ammattiin samoissa ryhmissä kantasuomalaisten kanssa.

Opiskelijoita kaikkialta maailmasta

Kotoutumiskoulutuksen osallistujat ovat heterogeeninen ryhmä sekä etnisesti että koulutustaustoiltaan. YK:n päivänä Turun aikuiskoulutuskeskuksessa on juhlat, joissa opiskelijat esittelevät omien maidensa kulttuuria esimerkiksi tanssi- ja musiikkiesityksin sekä ruoan avulla. Yhdellä silmäyksellä näkee, että paikalla on väkeä ympäri maailman.

Esimerkiksi luokkatoverukset Mihaela Calu, Alvinda Fredolm, Ayub Aryamanesh ja Edneia Bezerra ovat tulleet Suomeen maailman eri laidoilta: Calu on Romaniasta, Fredolm Malesiasta, Aryamanesh Iranista ja Bezerra Brasiliasta. He ovat opiskelleet AKK:n kotoutumiskoulutuksessa puoli vuotta.

– Lähihoitajan työ kiinnostaa. Hoitoalalla tarvitaan paljon työntekijöitä, Mihaela Calu sanoo ja toiset nyökkäilevät. Takana on jo työharjoittelua, Aryamaneshilla koulun toimistolla ja toisilla päiväkodissa. Suomen kieli alkaa vähitellen sujua.

Kansallisuuksien moninaisuus on ohjaavan opettajan Miikka Snellmanin mukaan arkipäivää.

– On ihan normaalia, että 20 opiskelijan ryhmässä on 15 eri kansallisuutta.

Päiväkoti tai kaupan ala kiinnostaa

Snellmanin tämänhetkisessä luokassa väki on jo vähentynyt, sillä opiskelijat saavat parin viikon kuluttua kotoutumiskoulutuksensa päätökseen. Moni on työharjoittelussa tai jo töissä. Luokassa istuu vielä muiden muassa Oksana Suvanto, joka tuli Suomeen seitsemän vuotta sitten Ukrainasta.

– Pärjäsin ensimmäiset viisi vuotta puutarhatöissä englannilla. Vasta tässä koulutuksessa aloin opiskella suomea, Suvanto kertoo.

Hänellä on suomalainen mies, ja kotikieleksi on vaihdettu kokonaan suomi. Arkinen keskustelu sujuu hyvin, mutta kielikoulutus on Suvannon mukaan tärkeää, koska opettaja voi selittää, miksi jokin asia sanotaan tietyllä tavalla.

Pärjäsin ensimmäiset viisi vuotta puutarhatöissä englannilla. Vasta tässä koulutuksessa aloin opiskella suomea.

Oksana Suvanto

Suvanto valmistui kotimaassaan yliopistosta agronomiksi, mutta vaihtoi pian töihin kauppaan. Kotoutumiskoulutuksessa hän oli työharjoittelussa päiväkodissa ja viihtyi.

– Johtaja toivotti minut tervetulleeksi uudelleen. Haluaisin nyt hakeutua työkokeiluun sekä päiväkotiin että kauppaan ja päättää sitten, kumpi ammatti on minulle sopivampi. Hain jo kerran lähihoitajakoulutukseen, mutta kielitaito ei silloin vielä riittänyt, Suvanto kertoo.

Tavoitteena jatkosuunnitelma

Kotoutumiskoulutus toteutetaan AKK:ssa neljänä moduulina, joista toisen aikana tutustutaan eri ammattialoihin ja kolmas ja neljäs ovat työharjoittelu- ja koulutuskokeilupainotteisia. Koulutuskokeilussa opiskelija osallistuu oman alansa ammattiopintoihin. Sen kautta selviää usein tarkemmin opiskelijan taitotaso.

– Osa opiskelijoista on saattanut työskennellä pitkään esimerkiksi rakennuksilla, mutta ei ole selvää, mitä töitä hän on siellä tehnyt ja mitä osaa, selittää ohjaava opettaja Susanna Talvitie.

Opiskelijan asenne, sinnikkyys ja oma motivaatio ratkaisevat.

Susanna Talvitie

Yhteiskuntataidon opetuksessa opiskelija saa perustietoa Suomen yhteiskuntajärjestelmästä, kulttuurista, työelämästä ja koulutusmahdollisuuksista. Opiskelijat tarvitsevat paljon ammatinvalintaan ja työelämään liittyvää ohjausta. Tavoite on, että jokaisella on kotoutumiskoulutuksen jälkeen selvä suunnitelma, mihin jatkaa.

– Haastetta siinä on, mutta opiskelijan asenne, sinnikkyys ja oma motivaatio ratkaisevat, Talvitie sanoo.

Osalla maahanmuuttajista on korkeakoulutus, mutta vaikkapa juristin osaaminen ei ole helposti siirrettävissä toiseen kieleen ja kulttuuriin. Eräs Talvitien tämänhetkisistä opiskelijoista on hammaslääkäri, jonka kielitaito ei vielä riitä asiakastyöhön. Hän on aloittamassa työharjoittelun hammaslääketieteen high tech -yrityksessä.

Pikakaistalta autotehtaalle

Maahanmuuttopäällikkö Kalle Myllymäki ELY-keskuksesta kertoo, että kotoutumiskoulutusta ollaan parhaillaan kehittämässä vielä enemmän työelämän tarpeita vastaavaksi.

– Jatkossa koulutukseen voidaan sisällyttää entistä enemmän tietyn alan ammatillista sanastoa ja työturvallisuustaitojen tyyppistä ammattiosaamista. Näin esimerkiksi metallialaa jo omassa maassaan opiskelleet voisivat täsmäkouluttautua suhteellisen pian suomalaiseen työelämään, Myllymäki sanoo.

Omassa maassaan opiskelleet voisivat täsmäkouluttautua.

Kalle Myllymäki

Hän mainitsee Uudenkaupungin autotehtaan tulevat suuret rekrytoinnit sekä telakan työvoimatarpeet. Jatkossa kotoutumiskoulutuksen pohjalta voisi hakea esimerkiksi autotehtaan omaan neliviikkoiseen koulutukseen, josta pääsee suoraan töihin tehtaalle.

Täsmäkoulutusmalli ei tietenkään ratkaisisi kaikkien opiskelijoiden tarpeita, sillä teollisuustyö ei sovi kaikille ja osa opiskelijoista tarvitsee enemmän tukea työelämään siirtyäkseen.

– Jos osa pääsisi nopeasti eteenpäin, jäisi myös enemmän resursseja tukea niitä, jotka tarvitsevat enemmän tukea, Myllymäki sanoo.

 

  • Juttusarja kertoo työvoimapalvelujen, koulutuksen, päivähoidon ja yhdistystoiminnan roolista kotouttamistyössä.

Teksti Elina Teerijoki
Kuvat Esko Keski-Oja