Turun kaupungin vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaan kaupungin taloudessa ollaan saavuttamassa valtuustokauden alussa asetetut tavoitteet.

Vuoden 2016 vuosikate kattoi suunnitelman mukaiset poistot ja tällä mittarilla arvioituna kaupungin talous on tasapainossa. Myös tulorahoitus kattoi kaupungin omat nettoinvestoinnit. Velanotto kohdistui antolainoihin eli uutta lainaa otettiin ja lainattiin edelleen tytäryhtiöiden investointeja varten.

Ennakkotietojen mukaan Turun kaupungin ylijäämä tilikaudelta 2016 nousee 28,1 miljoonaan euroon. Tilinpäätökseen sisältyy Turun ammattikorkeakoulun investointirahaston lakkauttamisen seurauksena kirjattava kertaluonteinen rahaston tuloutus, joka on 15 miljoonaa euroa. Rahoitustuotot sisältävät kertaeriä noin 4 miljoonaa euroa. Kaupungin kertaerillä korjattu ylijäämä on noin 9 miljoonaa euroa.

Turun kaupunginvaltuusto on linjannut syksyllä 2011, että talous tasapainotetaan vuoteen 2018 mennessä, vuosikate kattaa investointien poistot ja nettovelka kasvaa maltillisesti.

Vuonna 2016 vuosikate kattoi suunnitelman mukaiset poistot. Korolliset velat kasvoivat 77,2 miljoonaa euroa, mutta lisääntyneen antolainauksen johdosta korollisia saamisia oli korollisia velkoja enemmän eli nettovelka ei kasvanut lainkaan.

Vuoden 2017 talousarvio on 19,3 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Aleksi Randell

– Vuoden 2017 talousarvio on 19,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Mennyt vuosi antaa eväitä kääntää kuluvaa vuotta hieman vähemmän synkäksi kuin talousarviossa: pakkasella ollaan joka tapauksessa sillä kilpailukykysopimuksen seurauksena verorahoitukseemme kohdistuvat vähennykset pitävät taloustilanteen vaikeana, korostaa kaupunginjohtaja Aleksi Randell.

Turussa ja Turun seudulla on nyt kuitenkin positiivisia odotuksia ja luottamusta tulevaan. Seutu on yritysten näkökulmasta arvioitu Suomen toiseksi vetovoimaisimmaksi alueeksi.

Turun seudun työllisyyden ja talouden tulevaisuuden kannalta merkittävää oli Turun telakan ripeästi vahvistunut tilauskanta, joka tulee viiveellä vaikuttamaan koko alueen työllisyystilanteeseen sekä vahvistamaan myös kaupungin verotuspohjaa. Telakan tilauskannan kehitys antaa eväitä talouden elpymiseen ja toimintaympäristön kehitysnäkymiä voidaan pitää Turun seutukunnassa lupaavina, kaupunginjohtaja Randell kuvaa.

Palvelutasosta ei ole tingitty

Vuoden 2016 aikana Turun kaupungin kaikilla toimialoilla on tehostettu toimintaa ja noudatettu tiukkaa taloudenpitoa, mikä näkyy tilikauden tuloksessa. Kaupungin nettokäyttömenot (toimintakate) kasvoi 1,4 prosenttiyksikköä vuodesta 2015. Euromääräinen kasvu oli noin 14,0 miljoonaa euroa.

Myös henkilötyövoiman käyttö on laskenut suunnitellusti. Henkilöstökulut laskevat edelliseen vuoteen verrattuna 0,3 prosenttia (sopimuskorotusten vaikutus vuoden 2016 palkkoihin oli noin 0,6 prosenttia). Palvelu- ja materiaalihankintoihin käytettiin 1,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.  Nettokäyttömenot vuodelta 2016 ovat yhteensä 984,7 miljoonaa euroa.

Kaupungin toimialat ovat tehneet hyvää työtä talouden tasapainottamiseksi.

– Kaupungin toimialat ovat tehneet hyvää työtä talouden tasapainottamiseksi. Käyttömenojen hallinnassa on onnistuttu. Tuottavuutta on lisätty kehittämällä toimintaa sisäisesti. Hyvänä esimerkkinä on hyvinvointitoimiala, joka oman toiminnan kustannussäästöillä pystyi osittain kattamaan sairaanhoitopiirin maksuosuuksien ylittymisen. Kaupungin henkilökunta on tehnyt ansiokasta työtä kulujen hillitsemiseksi, kaupunginjohtaja Randell kiittää.

Verorahoitus ja rahoitustuotot kasvoivat

Verorahoitusta kertyi vuonna 2016 1.012,4 miljoonaa euroa. Euromääräisesti verorahoitus kasvoi edellisvuodesta 16,4 miljoonaa euroa (+ 1,7 %). Kaupungin valtionosuustulot kasvoivat 10,3 miljoonaa euroa (+ 3,9 %).

Valtionosuuden kasvuun sisältyy veroperustemuutosten kompensointi kunnille. Kuntien verotuottoja supisti työtulovähennyksen korotus. Kuntien yhteisöveron jako-osuuden määräaikainen viiden prosenttiyksikön korotuksen päättyminen vuoden 2016 alussa leikkasi kuntien verotuloja. Turulle yhteisöveroja kertyi 8,5 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän.

Rahoitustuotot kasvoivat lisääntyneen antolainauksen sekä onnistuneen sijoitustoiminnan ansiosta. Antolainauksen korkotuottoja kertyi 20,1 miljoonaa euroa (13,2 milj. euroa v. 2015). Kassavarannon ja vahinkorahaston varojen nettotuotto oli yhteensä 9,4 miljoonaa euroa (4,2 miljoonaa euroa v. 2015). Korkokulut vähenivät edellisvuodesta, vaikka korollisen velan kokonaismäärä nousi.

Menojen ylityksiä hyvinvointitoimialalla ja sivistystoimialalla

Menojen ylityksiä Turun kaupungissa on erityisesti hyvinvointi- ja sivistystoimialoilla. Hyvinvointitoimialan nettomenot nousivat 589,6 miljoonaan euroon. Toimialan talousarvio ylittyi 2,8 miljoonalla eurolla.

Hyvinvointitoimialan työ siirtoviivepäivien hallinnassa on onnistunut.

– Sosiaali- ja terveyslautakunnan ylityksessä keskeisin selitys on sairaanhoitopiirin maksuosuudet. Hyvinvointitoimialan työ siirtoviivepäivien hallinnassa on onnistunut, Aleksi Randell sanoo.

Sairaanhoitopiirille maksettavien kuntaosuuksien ylitys on yhteensä noin 6 miljoonaa euroa. Hyvinvointitoimiala on oman toiminnan tuottavuuden parantamisella pystynyt kattamaan erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua. Hyvinvointitoimialan nettomenojen kasvu edellisvuoteen verrattuna oli 1,1 prosenttia.

Sivistystoimialan nettomenot ovat 289,0 miljoonaa euroa. Paineita talousarviossa pysymisessä oli varhaiskasvatuksessa. Palvelusetelirahoitteisen päivähoidon kysyntä on kasvanut odotettua enemmän ja muun toiminnan sopeutus ja tehostaminen ei kattanut ylitystä.  

Kasvatus- ja opetuslautakunnan vuoden 2016 talousarvion nettokäyttömenot ylittyivät 3,2 miljoonalla eurolla. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuihin ei tehty maksukorotuksia viime vuonna hallituksen peruttua esityksen asiakasmaksujen korotuksista, mikä osaltaan vaikuttaa nettokäyttömenojen ylitykseen. Sivistystoimialan nettomenot kasvoivat 3,4 prosenttia edellisvuodesta.

Investoinnit etenivät suunnitellusti

Kaupungin bruttoinvestointitaso vuonna 2016 on noin 74,5 miljoonaa euroa (67,4 miljoonaa euroa v. 2015).

Infrainvestointiohjelman suurimmat kohteet vuonna 2016 olivat Kauppatori, Syvälahden infrasaneeraus, VR-konepajan kaava-alue ja Logomonsilta. Näistä kohteista Syvälahden ja VR-konepajan kaava-alue toteutui lähes suunnitellusti.

Kohteisiin käytettiin vuonna 2016 yhteensä 6,4 miljoonaa euroa. Kauppatorin ja Logomonsillan eteneminen ja rahankäyttö poikkesivat merkittävästi suunnitellusta. Kohteisiin käytettiin yhteensä 0,5 miljoonaa euroa, (4,7 miljoonaa euroa alle budjetin).

Tilainvestointiohjelman vuoden 2016 suurimmat peruskorjauskohteet olivat Katedralskolan ja Samppalinnan maauimala. Katedralskolanin peruskorjaushankkeen rahankäyttö 5,6 miljoonaa euroa ylittyi suunnitellusta 0,6 miljoonalla eurolla. Samppalinnan maauimalahankkeen rahankäyttö oli 3,2 miljoonaa euroa ja se alittui 1,5 miljoonaa euroa suunnitellusta.

Lainat tytäryhtiöiden investointeihin kasvattivat velkaa

Kaupungin korolliset velat olivat 31.12.2016 yhteensä 675,3 miljoonaa euroa. Korollisen velan määrä kasvoi 77,2 miljoonaa euroa. Lainat asukasta kohden ovat vuoden päättyessä 3.600 (3217 euroa/asukas tilinpäätöksessä 2015).

Kaupungin kokonaisvelkaa kasvattaa antolainaus kaupungin tytäryhtiöiden investointeihin. Antolainojen kokonaissumma oli tilinpäätöksessä yhteensä 510,4 miljoonaa euroa.

Rahavaroja oli vuoden lopussa yhteensä 186,3 milj. euroa, mikä on 13,4 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2015 lopussa.

Kun kokonaisvelasta vähennetään kaupungin antolainaus ja rahavarat, on kaupungilla saamisia ja omia rahamääräisiä sijoituksia noin 77 miljoonaa euroa enemmän kuin velkaa (75 miljoonaa euroa vuoden 2015 lopussa).