Turussa puhutaan yli sataa kieltä, ja asukkaita on 130 eri maasta. Muualta tulleiden turkulaisten äänen kuulemiseksi kaupunki on perustanut monikulttuurisuusneuvoston ja muslimityöryhmän.

 

Turun kaupungin monikulttuurisuusneuvostossa on sekä kaupungin lautakuntien jäseniä että etnisten yhdistysten jäseniä. Neuvosto antaa lausuntoja maahanmuuttajiin liittyviin asioihin ja monikulttuurisuuskysymyksiin ja tekee asiaan liittyviä aloitteita.

Monikulttuurisuusneuvosto on suhteellisen uusi vaikuttajaryhmä: sen ensimmäinen kaksivuotiskausi päättyy keväällä.

Kun Suomeen tuli yhtäkkiä 34 000 turvapaikanhakijaa vuodessa, tarvittiin uudenlaista lähestymistä.

Muhis Azizi 

– Kun Suomeen tuli yhtäkkiä 34 000 turvapaikanhakijaa vuodessa, oli selvä, että maahanmuuttoasiaan tarvittiin uudenlaista lähestymistä. Tarvittiin neuvosto, joka toimii asiantuntijana, sanoo monikulttuurisuusneuvoston puheenjohtaja Muhis Azizi sanoo.

Monikulttuurisuusneuvosto on heterogeeninen sekä poliittisesti että etnisesti. Monitaustaisuus helpottaa Azizin mukaan asioiden katsomista ja arvioimista eri näkökulmista. Lautakuntajäsenten kautta tieto taas kulkee kaikille hallinnonaloille.

– Sosiaali- ja terveyslautakunnalle kuuluva monikulttuurisuuskysymys on vaikkapa paperittomien terveydenhuollon järjestäminen, mainitsee neuvoston varapuheenjohtaja Heikki Hölttä.

Raitiotielläkin on monikulttuurinen ulottuvuus

Neuvostolta on kysytty näkemystä esimerkiksi raitiotiehankkeeseen. Raitiotiessä monikulttuurisuus liittyy ainakin tiedon välittämiseen eri kielisille väestöryhmille, joita asuu raitiotiereitin varrella: miten toimitaan, jotta he löytävät palvelun.

Seuraavassa kokouksessaan monikulttuurisuusneuvosto valitsee Vuoden uusturkulaisen ja Vuoden monikulttuurisuusteon vuodelle 2017. Valinnat tehdään kaupunkilaisten ehdotusten perusteella.

Olisi hyvä, että jokainen voisi säilyttää lain puitteissa oman traditionsa, olla ylpeä itsestään ja samalla kokea suomalaisuutta.

Heikki Hölttä

Muhis Azizi toivoo, että tulevaisuudessa monikulttuurisuusneuvosto voisi päättää, mitkä kohteet hyötyisivät lisäresursseista. Järjestöjäsenillä voi olla tietoa kohteista, joiden tukeminen voi ehkäistä tulevia ongelmia ja auttaa maahanmuuttajia integroitumaan yhteiskuntaan paremmin.

– Sisäinen ghettoutuminen, maahanmuuttajaryhmien pysytteleminen omissa ryhmissään erillään muista, ei ole hyvä kehityskulku. Jos mikään muu ei meitä yhdistä, ainakin Suomen laki on meidän kaikkien yläpuolella, Azizi sanoo.

– Olisi hyvä, että jokainen voisi säilyttää lain puitteissa oman traditionsa, olla ylpeä itsestään ja samalla kokea suomalaisuutta, Hölttä lisää.

Muslimityöryhmä avaa muslimien tarpeita

Noin 10 000 turkulaisen uskonto on islam. Kaupungin muslimityöryhmä perustettiin, jotta tämä pienen kaupungin kokoinen väestöryhmä tulisi huomioiduksi ja ymmärretyksi.

Muslimityöryhmä kokoontuu noin kolmen kuukauden välein. Turussa on 12 muslimiseurakuntaa tai -järjestöä. Luku on tulkinnanvarainen, sillä osalla yhteisöistä on erilliset nuorisojärjestöt. Muslimityöryhmässä on kaupungin virkamiesten ja asiantuntijajäsenten lisäksi seitsemän muslimiyhteisön edustajat.

Muslimityöryhmä on keskustellut muslimeja koskevista käytännön asioista kuten uskonnon opetuksesta kouluissa, tilakysymyksistä ja siitä, miten islamin uskon säännöt otetaan huomioon esimerkiksi uimavuoroissa.

Turun kaupungin työntekijät Teemu Saarenpää ja Ibrahim Sehic työskentelevät kulttuurien ja uskontojen välisen vuoropuhelun edistäjinä. He muun muassa käyvät tapaamassa yhteisöjen ja seurakuntien toimijoita ja välittävät muslimityöryhmän asioita eteenpäin.

Eräs konkreettinen kysymys on muslimien uuden hautausmaan perustaminen, joka on ollut jossain määrin vireillä jo parinkymmenen vuoden ajan.

Osa työstä on ihan tavallista kuulumisten vaihtoa, puheyhteyden ylläpitämistä.

 Ibrahim Sehic

– Kärsämäessä sijaitseva entinen muslimien hautausmaa on täyttynyt. Muslimit haudataan nyt tunnustuksettomien hautausmaalle. Osa perheistä lähettää vainajan kotimaahan, mikä on kallista eikä onnistu kaikilta, Ibrahim Sehic selittää.

Saarenpää ja Sehic auttavat nyt muslimiyhteisöjä perustamaan hautausyhdistyksen, joka voi jatkossa neuvotella hautausmaakysymyksestä Turun kaupungin kanssa. Hankkeeseen on saatu mukaan kaikki Turun muslimiyhteisöt.

Saarenpään ja Sehicin työn on tarkoitus toimia myös huolen purkamisen reittinä. Suuria huolia ei ole kuitenkaan vielä ole tullut esiin.

– Osa työstä on ihan tavallista kuulumisten vaihtoa, puheyhteyden ylläpitämistä.

Myös yksityiset kuntalaiset voivat kysyä monikulttuurisuusneuvostolta neuvoa monikulttuurisuuskysymyksissä sähköpostilla: monikulttuurisuusneuvosto(a)turku.fi

Teksti: Elina Teerijoki