Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen vieraili Turussa maanantaina 20.3. Grahn-Laasonen tutustui Lausteen kouluun, jossa on hyviä kokemuksia suuren maahanmuuttajaoppilasmäärän integroinnista ja joka on erittäin aktiivisesti mukana Liikkuva koulu -hankkeessa.

Itä-Turussa toimivalla Lausteen koululla on pitkät perinteet maahanmuuttajataustaisten lasten opettamisessa. Runsas 40 vuotta sitten valmistunut koulu palveli alusta saakka laajalti itäisen Turun asukasaluetta, jolla asuu nykyään paljon maahanmuuttajaväestöä.
– Meidän oppilaistamme on vieraskielisiä n. 63 %, mutta ensi vuonna vain 61 %, sillä suomenkielisten osuus tulee kasvamaan. Myös suomenkieliset tällä alueella luottavat meidän kouluyksikköömme, eikä ihme - tämä on aivan hurmaava koulu, ja varmasti yksi ihastuttavampia työpaikkoja Turussa, koulunjohtaja Ilkka Kaljonen kiittelee.

Maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat integroituneet vaivattomasti niin Lausteen kuin Varissuonkin kouluihin, vaikka kielten kirjo on molemmissa melkoinen. Erilaisia äidinkieliä Varissuon koulussa on 21, ja Lausteella 16.
– Kielen hankaluuksista johtuen erityisen tuen ja tehostetun tuen oppilaita on melko paljon ja tuntuu, että koulutyön haasteet yhä vaan lisääntyvät, kun tulee uusia kansallisuuksia. Monikulttuurisuus on kuitenkin osa koulun arkea, ja erilaiset ihmiset jokapäiväistä työtä rikastuttava tekijä. Työhönsä sitoutuneen henkilökunnan voimin toiminta pyörii hienosti arjen haasteista huolimatta, Varissuon koulun johtaja Nana Lampi kertoo.

Mutkan kautta lukioon

Vaikka alakoulut ovatkin monikulttuurisia, lukioissa ei juuri maahanmuuttajanuoria vielä näy. Maahanmuuttajanuoret hakeutuvat melko harvoin suoraan yläkoulusta lukioon. Toimialajohtaja Timo Jalosen mukaan turkulaisten lukioiden opiskelijoista vain noin 4 % on maahanmuuttajataustaisia.
– Moni tosin menee mutkan kautta lukioon. Nuoret kokevat, että heillä ei ole 16-vuotiaana riittävää suomenkielen taitoa selvitäkseen teoreettisista lukio-opinnoista, joten he menevät ensin ammatilliseen koulutukseen, minkä jälkeen hakeutuvat aikuislukioon. Aikuislukion opiskelijoista selkeä enemmistö taas onkin juuri maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. Hyvin monet maahanmuuttajat suorittavat siis ylioppilastutkinnon, mutta huomattavasti myöhemmin kuin kantasuomalaiset, Jalonen miettii.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen mielestä olisi syytä pohtia esimerkiksi erityistä kielen tukea, joka voisi seurata nuorta vaikkapa lukioon saakka, jotta polku suoraan lukioon olisi useammalle mahdollinen.
– Maahanmuuttajien potentiaali olisi hyvä saada jo lukiosta saakka käyttöön. Tämä olisi pilotoinnin arvoinen asia vaikkapa juuri täällä Turussa, Sanni Grahn-Laasonen ehdotti.

– Toisaalta, maahanmuuttajaväestön ikäprofiilin nuorentuessa Suomeen tulevat maahanmuuttajat kasvavat niin hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan ja oppivat suomen kielen, että saattaisivat jatkossa ollakin valmiita suoraan yläasteelta lukioon, kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja Kaija Hartiala pohtii.

Kielen oppiminen, erityisesti akateemisen kielen oppiminen, vie aikaa ja vaatii paljon harjoitusta, joten siihen täytyy antaa paljon kielellistä tukea. Tähän on Lausteen koululla satsattukin antamalla maahanmuuttajataustaisille oppilaille reaaliaineissa erityisen paljon tukea tuetun opetuksen ryhmissä, ja tätä mallia olisi hyvä levittää muihinkin kaupunkeihin, Lausteen koulun opettaja ja Liikkuva koulu –hankkeen koordinaattori Annukka Muuri vinkkaa.

Tasa-arvorahalla erityistä tukea maahanmuuttajien opetukseen

Myös Turun kaupunki on saanut viime vuosina tasa-arvotukea, jolla esimerkiksi Lausteen ykkös- ja kakkosluokille on voitu palkata erityisopettaja.
– Loistava systeemi, ja toivomme, että jatkossakin tällaisilla pikkuporkkanoilla saamme ylläpidettyä hyväksi koettuja käytäntöjä, Kaljonen iloitsee. Samaa toivoo myös Nana Lampi, vaikka avustavasta henkilöstöstä onkin osittain jouduttu luopumaan. Koulunkäynninohjaajat toimivat merkittävästi niin opettajien kuin lastenkin tukena.

Opetusministeri lupasi vaalia erityisesti tasa-arvorahaa, joka kohdentuu kuntien väestön työttömyysasteen ja maahanmuuttajaosuuden mukaan.
– Toivon, että sitä olisi mahdollisuus kasvattaa ja kohdentaa juuri niille alueille, joissa tarve on mahdollisimman suuri.

 KUVA / Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen tutustui Lausteen koulun toimintaan ja koululaisiin. Kolmasluokalaiset kyselivät vieraan taustoja: "Ootko sinä opettajaministeri? Vähän niinku koko Suomen oppilaskunnan johtaja?"

Liikkuvasta koulusta elämäntavaksi

Sivistystoimiala ja vapaa-aikatoimiala ovat lähteneet isosti liikkuva koulu –hankkeeseen mukaan, ja tavoitteet ovat kovat. Liikuntajohtaja Markus Kalmarin ajatus on, että Turun liikkuva koulu voi antaa jotain koko Suomelle.
– Voisi jopa puhua lasten liikunnan ohjelmasta, jolla saadaan kaikille lapsille liikunnallinen elämäntapa ja varhaisessa lapsuudessa positiivisia kokemuksia liikkumisesta. Tavoitteena on tehdä hanketta yhdessä järjestöjen ja koulujen kanssa, eikä niin, että ne sulkisivat pois toisiaan. Me uskomme siihen, että toinen toisiamme tukien pystymme rakentamaan eheää liikunnallista kulttuuria. Turussa on siihen hyvät lähtökohdat, hyvä historia ja ilmapiiri, Kalmari iloitsee.

Kaikille lapsille liikunnallinen elämäntapa

Liikkuvan koulun toimenpiteitä on suunniteltu osittain myös Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESin toteuttaman kyselyn pohjalta. Kyselyyn vastanneet opettajat kaipasivat koulutusta erityisesti toiminnallisissa opetusmenetelmissä, mutta myös osallisuudessa, tunnetaidoissa ja perusliikuntataidoissa, jotka on nostettu uudessa opetussuunnitelmassa liikunnanopetuksen keskiöön.

Liikkuva koulu edistää lasten ja nuorten oppimista lisäämällä liikettä jokaiseen koulupäivään ja vähentämällä istumista. Hankkeen toiminnalliset tavoitteet kulminoituvat koulupäivän aikaiseen aktiivisuuteen ja matalan kynnyksen harrastetoimintaan.
– Yksinkertaistaen, me huolehdimme siitä, että lasten liikuntasuositukset toteutuvat aamusta iltaan. Eli ei pitäydytä ainoastaan koulupäivässä, vaan myös vapaa-ajan liikunnallisuudesta pidetään huolta kokonaisuutena. On välituntiliikuttajia ja harrastetoiminnan ohjaajia, hankkeen koordinaattori Marie Rautio-Sipilä selvittää.

KUVA / Välituntiliikuntaa Lausteen koululla

Harrastetoiminnan kokonaisuudeksi on rakennettu aivan oma Turun malli. Turun kouluissa toimii 176 harrasteryhmää, jotka kokoontuvat viikoittain. Ryhmiä vetävät opettajat tai seuraohjaajat tai molemmat yhdessä työparina.
– Harrastetoiminnan avulla halutaan tuoda lisää harrastamisen mahdollisuuksia mahdollisimman lähelle oppilasta ja harjaannuttaa lasten ja nuorten perusliikuntataitoja eli motorisia taitoja, joilla on yhteys myös oppimiseen, Marie Rautio-Sipilä selvittää.

Liikkuvan koulun toimintaa ei toteuteta pelkästään opettajien ja ohjaajien ehdoilla, vaan myös oppilaat on osallistettu suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan toimintaa.
– Kouluille on myönnetty välinerahaa, joilla luokat ovat voineet yhdessä päättäen ostaa haluamiaan välituntiliikuntavälineitä. Ja pallotkin ehkä pysyvät paremmin tallessa, kun on itse saanut osallistua niiden hankintaan ja päässyt laskemaan, kuinka paljon ne ovat tulleet maksamaan, Annukka Muuri kertoo.

10 vuoden kuluttua kaikki turkulaiset peruskoululaiset liikkuvat riittävästi

Liikkuva koulu -kärkihankkeeseen on osoitettu valtakunnallisesti 21 miljoonaa euroa kolmen vuoden ajalle, ja tavoitteena on se, että valtionrahoituksen avulla saadaan aikaan pysyvä toimintamalli ja toiminta pyörisi erillisrahoituksen jälkeen kuntien omalla rahoituksella ja aloitteellisuudella.
– Visiomme on, että liikkuvasta koulusta tulisi pysyvää toimintakulttuuria ja kaikki peruskoululaiset liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi. Esimerkiksi liikuntapalveluissa on lähdetty uudistamaan lasten ja nuorten liikuntapalveluita. Ja harrastetoiminnassa kannattaisi lasten liikuttamiseksi miettiä toimivien kumppanuuksien mahdollisuuksia liikuntaseurojen kanssa. Voisiko seurayhteistyöllä saavuttaa yhteiskuntavastuullisempaa toimintakulttuuria, johon esimerkiksi myös elinkeinoelämä saataisiin mukaan. Ei pelkästään tukemaan lajinharrastamista, vaan yleensäkin liikunnallista elämäntapaa, Kalmari miettii.