Juhlapäätös sisältää historian museon toteuttamisen Turkuun, Turku 2029 -säätiön perustamisen, Aurajokivarren vetovoiman ympärivuotisuutta vahvistavan hankkeen ja Luolavuoren luonnonsuojelualueen perustamisen.

Maanantaina 27.3.2017 kokoontuvalle Turun kaupunginhallitukselle esitetään päätettäväksi mittavaa juhlapäätöskokonaisuutta edelleen kaupunginvaltuuston juhlaistuntoon päätettäväksi 18.4.2017.

Kaupungin itsenäisyyden juhlavuoden laaja toiminnallinen kokonaisuus on jaettu seitsemään toimintalinjaan, jotka ovat kaupungin oman perustoiminnan aktivoiminen, juhlapäätökset, investointihankkeet, yhteisöaloitteet, reformaation merkkivuosi, suurtapahtumat sekä virallinen yhteistyö ja kansainvälinen toiminta.

Itsenäisyyden juhlavuosi ja reformaation merkkivuosi tuovat Turkuun merkittäviä kansallisia ja kansainvälisiä tapahtumia ja vieraita. Reformaation merkkivuoden teemat ja sisällöt kytkeytyvät useilla toiminnan osa-alueilla itsenäisyyden juhlavuoteen. Tapahtumat vahvistavat kaupungin positiivista imagoa ja saavat aikaan positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia.

Itsenäisyyden juhlavuoden toiminta näkyy ja sitä edistetään kaikilla toimialoilla. Kaikki toimialat ovat laatineet toimialakohtaiset suunnitelmat, joissa määritetään toimenpiteet, joilla itsenäisyyden juhlavuotta toteutetaan. Toimialoilta on koottu merkittävimmät aihiot, joiden pohjalta kaupungin juhlapäätöstä on valmisteltu. Nämä hankkeet on koostettu kaupunginvaltuustoa varten yhteen esitykseen.

- Juhlapäätös tukee Turun kaupunkikeskustan kehittämistä sekä vahvistaa sen ympärivuotista houkuttelevuutta ja vetovoimaisuutta. Kokonaisuus palvelee myös valmistautumista Turun omaan juhlavuoteen 2029, Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell korostaa.

- Isojen kaupunkien rooli itsenäisyyden juhlavuodessa on tärkeä. Turku Suomen vanhimpana kaupunkina on vahvasti mukana itsenäisyyden juhlinnassa koko vuoden ajan ja reformaation merkkivuoden tapahtumat lisäävät Turun painoarvoa valtakunnallisesti, Randell jatkaa.

Turun juhlapäätös sisältää yhteensä neljä osiota:  

1. Historian museon toteuttaminen Turkuun
2. Turku 2029 -säätiön perustaminen
3. Aurajokivarren vetovoiman ympärivuotisuutta vahvistava hanke
4. Luolavuoren luonnonsuojelualueen perustaminen

1. Historian museon toteuttaminen Turkuun

Historian museon toteuttamisesta Turkuun tehtävä juhlapäätös on 800-vuotiaan Turun lahja 100-vuotiaalle Suomelle. Tavoitteena on toteuttaa elämyskeskustyyppinen historian museo, joka kertoo Turun ja Suomen historiasta. Kokonaisuus tarjoaa tilan myös korkeatasoisille kulttuurihistoriallisille ja luonnontieteellisille vaihtuville näyttelyille. Käyntikohteena ja esitystekniikaltaan historian museo rinnastuu tiedekeskuksiin.                  

Turku esittää valtiolle neuvottelujen käynnistämistä Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Turkuun toteutettavasta historian museosta. Museon hankesuunnitelman valmistelu käynnistetään heti ja vuoden 2018 talousarvioon ja taloussuunnitelmaan varataan tarvittavat määrärahat hankkeen suunnittelun käynnistämiseksi.

Historian museo, jonka tarkempi nimi päätetään myöhemmin, on toteutuessaan vetovoimainen kulttuurimatkailukohde, joka vahvistaa Turku-brändiä. Museon kävijätavoite kaikkien toimintojen osalta on ensimmäisien vuosien aikana 200 000 kävijää vuodessa, jonka jälkeen kävijöiden määrän arvioidaan asettuvan noin 160 000 - 180 000 vuosikäynnin tasolle.

2. Turku 2029 -säätiön perustaminen

Turku 2029 -säätiön ensisijainen tarkoitus on tukea kaupungin strategian toteutumista. Strategia tähtää kaupungin kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistamiseen vuoteen 2029 saakka, jolloin Turku täyttää 800 vuotta. Säätiöön ei ole tarkoitus sijoittaa henkilöstä tai toimintaa vaan säätiön tehtävänä on päättää pääoman tuoton jakamisesta.

Valtuustolle esitetään, että säätiön säädepääomaksi tulisi 29 miljoonaa euroa, jonka se voi käyttää tarkoituksensa totuttamiseksi (14,5 milj. euroa maksetaan vahinkorahaston pääomista ja 14,5 milj. euroa kaupunginhallituksen avustusmäärärahoista).

Lähtökohtaisesti vuosina 2017 - 2029 säätiö kohdentaisi pääoman tuoton kaupungin vetovoimaa ja kilpailukykyä lisääviin toimenpiteisiin, hankkeisiin ja investointeihin. Vuonna 2029 säätiö sijoittaisi pääoman tai osan siitä kaupunginvaltuuston päättämiin juhlavuoden investointeihin.

3. Aurajokivarren vetovoiman ympärivuotisuutta vahvistava hanke

Aurajokivarren alueen kehittäminen kaupungin tärkeimpänä vetovoimakohteena on ollut viime vuosikymmenten aikana määrätietoista. Kaupunkivalaistuksen lisääntynyt rooli on ollut keskeinen erityisesti kaupungin ympärivuotisen vetovoiman näkökulmasta. Jokivarren jo valaistujen osien kehitystä on tarkoitus laajentaa koskemaan alueellisesti koko jokivartta lähiympäristöineen Tuomaansillalta Turun Linnalle sekä historiallista vanhakaupunkia. Valaistuksen, äänen ja kuvallisen elävöittämisen lisäksi kunnostetaan ja jatketaan rantamuureja ja rantarakenteita sekä lisätään viherrakentamista.

Suunnittelu liitetään kaupallisen keskustan ympärivuotisen vetovoiman kehittämiseen, jota toteutetaan osana keskustan kehittämisen kärkihanketta. Alueet kuuluvat olennaisilta osiltaan Turun kansalliseen kaupunkipuistoon, jonka perustamisesta tulee 2018 kuluneeksi viisi vuotta.

4. Luolavuoren luonnonsuojelualueen perustaminen 

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi on avattu Luontolahjani sata vuotiaalle -kampanja, jossa maanomistajia kannustetaan perustamaan omalle maalleen luonnonsuojelualue. Kampanja on kertaluonteinen ja toteutetaan vuoden 2017 aikana. Kampanjan tavoitteena on saada jokaiseen maakuntaan vähintään 100 hehtaaria uusia maanomistajan omistukseen jääviä, pysyviä suojelualueita.

Turussa luonnonsuojelualuetta esitetään perustettavaksi poikkeuksellisen urbaaniin lähiympäristöön Luolavuoren louhikkoisuudessaan kiehtovalle ja ainutlaatuiselle männikköalueelle.

Alueelta löytyy muun muassa Litorinameren rantavyöhyke 7000 - 8000 vuoden takaa, siellä sijaitsee kolme museoviraston kuvaamaa muinaismuistoa. Kaksi muinaismuistoista on varhaismetallikautisiakivistä kasattuja hautaröykkiöitä. Yksi kohteista on Turun kaupungin vanha rajakivi, josta on maininta jo vuodelta 1530. Kiveen on hakattu A-kirjain ja vuosiluku 1794. Luonnonmuistomerkki on alueen pohjoiskolkassa sijaitseva luola, joka on yksi suomen komeimmista luolakohteista, pituudeltaan peräti 45 metriä.