Rivakan taloudellisen kehityksen rinnalla on Lounais-Suomessa noussut yhteinen halu vauhdittaa myös ympäristön kannalta kestävien ratkaisujen toteuttamista. Tästä uusimpana osoituksena on tänään Raumalla julkistettu tavoite kehittää Lounais-Suomesta hiilineutraali alue vuoteen 2040 mennessä.
haasteareena.png

Lounais-Suomi edelläkävijänä hiilineutraaliin yhteiskuntaan -haaste

Pariisin ilmastosopimuksen hengessä haastetaan kaikki Satakunnan ja Varsinais-Suomen kunnat ja muut toimijat tavoittelemaan yhdessä ja yhteistyössä hiilineutraalia Lounais-Suomea vuoteen 2040 mennessä ja laatimaan tiekartta 80 prosentin päästövähennyksen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.

Mukana Turun kaupunki ja Satakunnan ja Varsinais-Suomen Hinku-kunnat: Laitila, Loimaa, Masku, Mynämäki, Pori, Rauma ja Uusikaupunki.

Tukijoina maakunnan liitot, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus SYKE.

Haaste kokonaisuudessaan: ymparistonyt.fi/hiilineutraalilounaissuomi

Hiilineutraaliutta koskevat tavoitteet nähdään mahdollisuutena kehittää alueen elinvoimaisuutta. Tutkimus, innovaatiot ja yrityksissä tapahtuva tuotekehitys tukevat kuntien ja maakuntien asettamia kehitystavoitteita.

- Hiilineutraaliutta tukevia pyrkimyksiä on osoitettu monilla tahoilla niin monin tavoin, että on aika koota yhteinen ymmärrys ja toiminta kokoavan otsikon alle ja panna kehitykseen vauhtia, toteaa ympäristöjohtaja Risto Timonen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Alueellamme on jo seitsemän Hinku-kuntaa, Turun kaupungin hiilineutraaliustavoite 2040, Varsinais-Suomen kiertotalouden tiekartta, Satakunnasta hiilineutraali maakunta -hankkeen toiminta sekä eri alojen yrityksissä tapahtuvaa tuote- ja prosessikehitystä.

Lounais-Suomen hiilineutraalisuudella tarkoitetaan tilaa, jossa Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa aiheutettujen kasvihuonekaasupäästöjen nettovaikutus on vuositasolla nolla. Päämäärään pyritään innovatiivisella kuntien, yritysten, yhteisöjen ja asukkaiden yhteistyöllä sekä hyödyntämällä alueen omia luonnonresursseja ja osaamista sekä kotimaisten ja kansainvälisten verkostojen tukea. Keinoina ovat selkeät strategiset valinnat: uusiutuvaan energiaan siirtyminen, energiatehokkuus, kiertotalouden edistäminen, puhtaan teknologian kehittäminen ja avoin yhteistyö.

Haastajilla kokemusta ja halua jakaa osaamistaan

Turun kaupunki ja Hinku-kunnat ovat valmiita jakamaan kokemuksiaan ja suunnittelemaan yhdessä tulevia ratkaisuja kaikkien kiinnostuneiden kanssa.

- Turun tuloksellinen ilmastotyö satsaa uusiutuvaan energiaan, joukkoliikenteeseen, sähköiseen liikkumiseen ja tiheämpään kaupunkirakenteeseen. Ja kun tavoitteet ovat kovia, on myös seuranta tehtävä hyvin, painottaa Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli A. Manni. Turun kaupunki seuraakin päästöjään vuosittain ja arvioi toimenpiteidensä vaikuttavuutta.

Tavoitteeseen pääseminen edellyttää yhteistä tiekarttaa, jossa tarkemmin tunnistetaan ne toimenpiteet, joihin ensisijaisesti yhdessä panostetaan ja suunnitellaan toteutuksen seuranta.  

Taloudellinen tuki kokeiluille ja tuotekehitykselle

Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) rahoitettaville toimenpiteille on asetettu velvoite, että 25 % rahoituksesta tulee kohdistua vähähiilisyyttä edistäviin toimiin. Myös maaseudun kehittämisohjelmassa 2014–2020 vähähiilisyys on selkeä tavoite.

Lisäksi on tarjolla pk-yrityksille suunnattu Tekesin energiatuki. Rahoitusmahdollisuuksia tulisikin aktiivisesti käyttää hiilineutraaliutta edistäviin hankkeisiin.

EU-rahoitettu ilmastohanke toisi resursseja alueelle  

Vastikään EU:lle jätetty Life IP ilmasto- eli CANEMURE-hanke toisi kattavan valtakunnallisen tuen kuntien ilmastotyölle seuraavaksi kuudeksi vuodeksi. Hanke sisältää valtakunnallisen palvelukeskuksen, alueelliset yhteistyöryhmät kuudella alueella sekä 12 kunnan tai yrityksen yksityiskohtaista hanketta, jotka kukin vastaavat johonkin tiettyyn kansallisen energia- ja ilmastostrategian esittämään haasteeseen.

- Hanke vahvistaisi merkittävästi myös Lounais-Suomen edelläkävijyyttä ilmastonmuutoksen hillinnässä, toteaa professori, HINKU-hankkeen valtakunnallinen johtaja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.