Kumppanuudesta hyötyy sekä järjestö että kaupunki

Kaupungin ja järjestöjen kumppanuuden hyötyjä on paljon: aiemmin on ollut hankala löytää tietoa siitä, millaisia sopimuksia on tehty, sillä joitakin sopimuksia ja sitoumuksia on laadittu vain suullisestikin ilman kirjaamista. Myöskään aiemman yhteistyön toteutumista ei ole voitu systemaattisesti seurata. Nyt käytännöt selkiytyvät.

Järjestöissä vahvaa osaamista, ketteryyttä, tietotaitoa…

Kaikki haluavat päästä eroon siitä vieläkin melko yleisestä luulosta, jossa järjestötyö olisi puuhastelua.

- Järjestöjen osaamisen taso on yllättänyt, toteaa projektipäällikkö Kristiina Hellsten Turun kaupungin hyvinvointitoimialalta.

Julkisuudessa on nostettu kriittisessä sävyssä esiin, että kaupunki on niin huonossa jamassa, että tarvitaan järjestöjä apuun hoitamaan sille kuuluvia tehtäviä.

- Mutta järjestöissä on kuitenkin osaamista, tietotaitoa, ketteryyttä ja joustavuutta, joita ilman kaupunki ei voisi tarjota niin laadukkaita palveluita asukkailleen, Hellsten jatkaa.

Järjestöt tekevät keskenään myös paljon samoja asioita, sillä ne eivät tunne riittävästi toistensa toimintaa. Kaupungille yhtäläisyydet näyttäytyvät selkeästi. Sopimukset avaavat tätäkin puolta.

Monissa järjestöjen edustajien puheenvuorossa kiiteltiin Turun kaupungin aktiivista roolia yhteistyössä.

Mannerheimin lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Janina Andersson onkin tyytyväinen yhteistyöhön ja erityisesti siihen, että Turku hoitaa isona kaupunkina tehokkaasti asioita eteenpäin.

- Perusyhteistyö on kunnossa, mutta toivoisin myös aikaa pysähtyä miettimään yhdessä kehittämiskohteita, Oona Ylönen Turun ensi- ja turvakoti ry:stä puolestaan toteaa.

Kiinnostus yhteistyöhön on herännyt nyt myös Tampereella, josta on käyty vierailulla tutustumassa, miten Turussa järjestöyhteistyötä tehdään.

   

Sote-uudistus puhutti

Sote- ja maakuntauudistuksen on kaavailtu tulevan voimaan vuoden 2019 alussa. Siksi sopimukset solmittiin tässä vaiheessa vuoden 2018 loppuun.

- Ainakin sote-uudistukseen liittyviä sopimuksia pohtivassa valtakunnallisessa työryhmässä on nyt esillä tämäkin ainutlaatuinen malli, Hellsten lisää.

Turun kriisikeskuksen toiminnanjohtaja Roope Kankaanranta kiitteleekin sitä, että Turku on sote-uudistuksen osalta järjestöasioissa etujoukoissa Suomen kaupunkien joukossa.

Monet järjestöjen edustajat pohtivat myös soten tuomia muutoksia ja miten ne vaikuttavat toimintaan ja esimerkiksi sitä, onko yhteistyötahona jatkossa kunta vai maakunta.

Yhtä mieltä oltiin siitä, että sote-uudistuksen toteutuessa tärkeintä on kuitenkin asiakkaiden eli lasten, nuorten, perheiden ja vanhusten etu.

Vasemmalta projektipäällikkö Kristiina Hellsten, suunnittelupäällikkö Jaana Halin ja terveysohjaaja Jenni Tähkävuori, jotka ovat kaikki olleet mukana luomassa Turun kaupungin hyvinvointitoimialan järjestöyhteistyötä.

Kolmenlaista kumppanuutta

Laaja-alainen kehittämiskumppanuus voi rakentua joko järjestön tai kaupungin aloitteesta, kun yhteistyötä on jo tehty pidempään ja luottamus syntynyt. Tavoitteena on kehittää yhdessä kaupunkilaisten hyvinvointia ja terveyttä ja/tai sosiaali- ja terveyspalveluja tukevia toimintoja. Kumppanuudessa hyödynnetään molempien osapuolien osaamista ja kumpikin hyötyy kumppanuudesta. Järjestön on toimitettava selvitys avustuksen käytöstä ja seuraavan vuoden toiminta- ja taloussuunnitelma sosiaali- ja terveyslautakunnalle avustuksen anomista varten.

Toisena kumppanuusmallina on tarjottu mahdollisuutta vuokrata hyvinvointitoimialan tiloja. Tiloja on voinut vuokrata ilman rahallista vastiketta, jos toiminta tukee vahvasti sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa.

Yksittäiseen projektiin tai toimintaan liittyvässä sopimuksessa määritellään sopimuksen tarkoitus ja se mihin kumpikin osapuoli sitoutuu, miten pitkäksi aikaa ja kuinka sopimuksen toetutumista seurataan. Tällaisen sopimuksen perusta voi olla esimerkiksi STEAlle tai muille ulkopuolisille rahoittajille annetuissa aiesopimuksissa tai lausunnoissa. Sopimus syntyy, mikäli rahoittaja tekee asiasta myönteisen päätöksen.