Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen vieraili Turussa

Iltapäivän aloittivat perusopetuksen palvelualuejohtaja Tommi Tuominen ja TOP-keskuksen toiminnanjohtaja Jouni Paakkinen kertomalla digitalisaation toteuttamisesta Turussa. Erityisesti kiinnosti päätelaitehankinta. Tavoitteena on, että kolmen vuoden päästä kaikilla 4.–9.-luokkalaisilla on henkilökohtaiset laitteet. Alakoululaisilla tabletit, yläkoululaisilla kannettavat tietokoneet.

– Tämä on iso investointi, vaikka turkulaisissa kouluissa onkin laitteita jo aika hyvin, Paakkinen kertoi.

Ideana yhdessä tekeminen ja asioiden jakaminen

Olli-Pekka Heinosta kiinnosti, miten toimintakulttuuri muuttuu digitalisaation myötä. Hän uskoi, että henkilökohtaisten laitteiden hankkiminen oppilaille on kestävä suuntaus.

– Suomessa ei ole keskinäistä ammatillisen kehittämisen ja jakamisen kulttuuria ja se olisi hyvin olennainen osa opetusta tässä ajassa. Miten kykenemme luomaan tässä ajassa sellaisia ympäristöjä, jotka tukisivat sitä oppilaan itsearviointia ja myös opettajan ja oppilaan välistä arviointia, Heinonen pohti.

Paakkisen mukaan avainasemassa on se, että tehdään yhdessä.

– Toivon, että nämä uudet henkilökohtaiset laitteet johtaisivat siihen, että oppilaat tekisivät itse eivätkä pelkästään seuraisi opetusta. Uskoisin, että myös opettajat pääsevät paremmin näkemään oppimisprosessia ja saavat erilaisen näkemyksen siitä, mitä oppilas tekee ja osaa, Paakkinen kertoo.

– Olemme yrittäneet saada sen viestin perille, että vaikka laitteet ovat henkilökohtaiset, ideana on yhdessä tekeminen ja asioiden jakaminen, olipas se sitten pilvipalvelussa tai perinteistä ryhmätyötä. Ei se, että jokainen vaan itse tekee omalla tietokoneellaan tehtäviä.

Ammatillisen koulutuksen reformi uudistaa toimintakulttuuria

Palvelualuejohtaja Päivi Lehtinen kertoi siitä, miten ammatillisen koulutuksen reformi, eli nykyisten lakien yhdistäminen sekä nuoria että aikuisia koskevaksi lainsäädännöksi, tulee vaikuttamaan Turussa.

– Laitamme kaikki paketit uusiksi, aina rakenteesta ja toimintakulttuurista lähtien. Täytyy miettiä esimerkiksi miten yritysten tarpeisiin vastataan ja minkälaisissa verkostoissa me toimimme. Tätä valmistelua on tehty toista vuotta ja tarkoituksena on tehdä uudestaan ihan uusi Turun ammatti-instituutti, Lehtinen selvitti.

– Näkisin, että Suomessa ollaan menossa tästä tiukasta oppilaitosmuodosta kohti elinikäisen oppimisen kaarta, Heinonenkin mietti.

– Koulutuksen tasa-arvoa joudutaan miettimään nyt uudella tavalla. Se edellyttää entistä joustavampaa toimintaa.

Perusopetus muutoksessa

Kuva: Toimialajohtaja Timo Jalonen kertoi sivistystoimialan kuulumisia ja haasteita.

– Turun väestön määrä nousee vuosittain lähes 2 000 hengellä ja se näkyy myös kouluissa. Ensi syksynä perusopetuksessa on 350 lasta enemmän kuin tänä keväänä. Se on noin yhden koulun verran oppilaita, Jalonen kertoo.

– Perusopetus on ollut aikamoisessa muutoksessa. Kun uutta opetussuunnitelmaa tehtiin, siihen liittyi tietenkin läheisesti tuntijakoasia. Meillä minimituntimäärä on 226 tuntia, joka on suurista kaupungeista korkein. Tällä haluttiin aidosti satsata turkulaisiin kouluihin, Jalonen kertoo.

– Merkittävä asia oli myös se, kun näitä ryhmäkokojen pienentämisrahoja tuli, niin aluksi saimme enimmillään 4 miljoonaa euroa sitä rahaa. Sittemmin se on pudonnut 700 000 euroon. Se putoaminen on ollut aika merkittävää, Jalonen harmittelee.

Päivähoitopaikan hakeminen digitalisoidaan

Kuva: Kehittämispäällikkö Juha Malmivirta kertoi varhaiskasvatuksen palveluohjauksesta..

 – Varhaiskasvatuksen palveluohjauksen uudistamisessa on paljon tekemistä, mutta se ei tarkoita että olisimme huonoimmassa jamassa, päinvastoin, Malmivirta kertoo.

– Systeemiä täytyy vaan vähän jumpata, jotta se saadaan toimimaan yhtä hyvin kuin esimerkiksi hotellin varaaminen verkossa.

Päivähoitopaikan hakeminen on kaupungin sivuilla on teoriassa helppoa, mutta asiakkaiden kokemusten mukaan se on käytännössä kuitenkin osoittautunut vaikeaksi. Sivut ovat staattiset ja tiedot on esitetty lähes puhelinluettelomaisesti.

– Menemme asiakaslähtöisempään suuntaan, jossa ei tarvitsisi lähteä erikseen lähteä etsimään eri sivuilta vaikkapa sen hoitopaikan virallista nimeä, Malmivirta selvitti.

– Vielä täytyy miettiä toimintamallit tarpeeksi tarkasti ja niin, että ne varmasti toimivat.