Selvitysmies Jari Jokisen laatima raportti pohtii keinoja, miten koulutuksella vastataan positiivisen rakennemuutoksen osaamistarpeisiin.

Selvitysmies Jari Jokinen on pohtinut keinoja, miten koulutuksella vastataan taantuman jälkeisen positiivisen rakennemuutoksen osaamistarpeisiin. Positiivisen rakennemuutoksen alueilla osaavasta työvoimasta on pulaa. Selvitys luovutettiin opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle ja oikeus- ja työministeri Jari Lindströmille torstaina 20.4.2017.

Selvityshenkilö Jari Jokisen raportti antaa Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randellin mukaan vahvan pohjan viedä eteenpäin Lounais-Suomessa välttämätöntä koulutusjärjestelmän uudistamista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä alueen positiivisen rakennemuutoksen edellyttämällä tavalla.

- Turku kiittää Jari Jokista erinomaisesta selvitystyöstä. Seuraavaksi on varmistettava, että alueen koulutusjärjestelmän vahvistaminen ja lisäresurssoinnit toteutetaan poliittisessa päätöksenteossa kiireellisellä aikataululla ja kehittämistoimien toteutus voidaan aloittaa viivytyksettä, Randell korostaa.

Jokisen selvityksessä esitetään 10 toimenpide-ehdotusta, joilla positiivisen rakennemuutoksen osaajapulaa voitaisiin helpottaa.

- Toimenpide-ehdotukset on valittu neljän kriteerin näkökulmasta: nopeavaikutteisuus, koulutuksen laadun ylläpitäminen, kustannustehokkuus sekä alueellinen ja kansallinen tasapaino, totesi selvitysmies Jari Jokinen.

Selvityksessä esitetään, että Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa toteutettaisiin ammatillisen koulutuksen reformia valmistelevia kasvupilotteja, joilla vastataan etupainotteisesti alueiden osaajatarpeisiin. Piloteissa kootaan yhteen alueen yrityksiä, koulutuksen järjestäjiä ja muita toimijoita, selkeytetään koulutus- ja osaajatarvetta ja käynnistetään riittävään pätevyyteen tähtääviä koulutushankkeita, joihin voi osallistua koulutettavia myös alueen ulkopuolelta.

Uusia verkostoyhteistyön toteutuksia korkeakoulutukseen

Turun korkeakoulut ovat yhteisesti esittäneet nykyisen Turku Future Technologies- yhteistyön laajentamisesta koulutukselliseen yhteistyöhön ja tehneet tämän yhteistoiminta-alustan valmistelua koskevan aiesopimuksen. Tämän ns. Competence Factoryn perustaminen on myös selvitysmiehen raportissa huomioitu positiivisesti. Kyseessä oleva yhteinen alusta mahdollistaisi sekä turkulaisten korkeakoulujen yhteistyön tiivistämisen että kansallisen yritys- ja korkeakouluyhteistyön vahvistamisen. Alusta tukisi verkostomaista yhteistoimintaa ja loisi osaltaan edellytyksiä teknillisen korkeakoulutasoisen koulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan pitkäjänteiselle kehittämiselle Lounais-Suomessa.

Selvitysraportissa esitetään myös, että perustetaan verkostona toimiva tekniikan yliopistojen yhteinen FIT – Finnish Fnsititute of Technology, jonka esikuvana on eurooppalainen EIT – European Institute of Innovation and Technology. Yhteistyöyliopiston ensimmäinen temaattinen yhteisö keskittyisi meri- ja autotekniikkaan Varsinais-Suomessa. Verkostoyliopiston toimintamalli on vahvasti integroitunut yritysyhteistyöhön, jolloin osa oppimiskokemuksista tapahtuu yritysten tiloissa. Ratkaisu lisäisi Varsinais-Suomen uusien korkeasti koulutettujen tekniikan asiantuntijoiden määrän vuositasolla lähes 200 hengellä, Jokinen arvioi raportissaan.

Kaupunginjohtaja Randellin mukaan raportissa ehdotetut uudet yhteistoimintarakenteet teknilliseen yliopistokoulutukseen ja tutkimukseen sekä näihin esitetyt merkittävät valtion rahoituspanostukset ovat erittäin tervetulleita avauksia. Korkeakoulujen välisen yhteistyön tehostaminen on välttämätöntä, jotta pystytään vastaamaan yritysten yhä vaativampiin ja monialaisempiin teknologia- ja liiketoimintahaasteisiin.

- Verkostomalli ei olen tehdyn ehdotuksen tai tavoitteen mukainen. Paljon tulee riippumaan siitä, kuinka nopeasti ehdotettu verkostoyliopiston rakenne pystytään saamaan toimintakuntoon ja kuinka tehokkaasti se saadaan konkreettisesti vaikuttamaan Lounais-Suomen alueen akuuttiin osaajatarpeeseen. Jotta lisäarvo alueelle syntyy, se edellyttää verkoston vahvaa paikallista koordinaatiota ja ohjausta.

- Ehdotusmalli pitää pystyä rakentamaan ja jalkauttamaan mahdollisimman pian ja mikäli tavoitteet eivät täyty, tulee palata tutkinto-oikeuden laajentamiseen ja pitää sen valmistelu rinnalla vaihtoehtona. Elinkeinoelämään olosuhdemuutos on tällä hetkellä niin voimakas, että toimenpiteiden tulee olla saman tasoisia kun arvioidaan ehdotetun ratkaisun vaikuttavuutta.

- Myös alueen teollisuuden ydintarpeita palveleva ja alueelle pysyvästi ankkuroitunut DI –koulutusvastuu on keskeinen elementti tässä kokonaisuudessa: turkulaisten yliopistojen vahva DI -koulutus täydentää ja tukee osaltaan myös uusien yhteistoimintarakenteiden syntymistä ja onnistumista, kaupunginjohtaja Randell painottaa.

Rehtori Kalervo Väänänen korostaa pysyvän koulutusratkaisun välttämättömyyttä verkostoratkaisun rinnalla.

- Verkostomainen toiminta on meille tuttua ja siitä on varmasti löydettävissä synergiaetuja. Turun yliopisto on jo aktiivisesti mukana muun muassa EIT:ssä (European Institute of Innovation & Technology), joka on selvityksessä esitetyn yhteistyöyliopistomallin esikuvana. Pidän kuitenkin edelleen ainoana kestävänä ja alueen talouskasvua parhaiten tukevana ratkaisuna diplomi-insinöörien pysyvää koulutusvastuun laajentamista alueella, Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen sanoo.

Selvitysmies esittää, että toimintamalli arvioidaan vuoden 2020 loppuun mennessä. Tässä yhteydessä arvioidaan myös, onko tarvetta tehdä tekniikan yliopistojen koulutusvastuujaon osalta muutoksia, mikäli osaajatarpeeseen ei ole kyetty vastaamaan tarkoitetulla tavalla.

Turun AMK:lle esitetään 130 aloituspaikkaa lisää

Selvitysmies Jokisen mukaan Turun AMK:n tekniikan korkeakoulututkintojen määrää tulisi kasvattaa 130 hengellä erityisesti insinööri (AMK) – ja insinööri (ylempi AMK) -tutkintojen osalta. Lisäys tulisi tasapainottaa kansallisesti siten, että tutkintomäärä ei kokonaisuutena kasva.

Raportissa ehdotetaan, että muuntokoulutusta tulisi jatkaa, laajentaa ja joustavoittaa. Lainsäädäntöä tulisi muuttaa siten, että muuntokoulutusohjelmia olisi mahdollista käynnistää ainakin vuoteen 2019 saakka. Koulutusta pitäisi kohdistaa laajemminkin kuin vain rakennusalalla ja siinä pitäisi voida suorittaa myös tutkinnon osia.

- Selvitysmiehen esitys Turun AMK:n tekniikan koulutuksen laajennustarpeista on oikean suuntainen. Näkemykset alueen teollisuutta nopeasti auttavista koulutusratkaisuista sekä tutkintomäärien nostamisesta ohjaavat kehitystä sekä alueen että koko maan menestyskyvyn kannalta oikeaan suuntaan, toteaa Turun AMK:n rehtori Vesa Taatila.

- Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen lisääminen on nopea ja tehokas tapa alueen tekniikan koulutustason nostolle. Esitetyt perustutkintomäärien lisäykset jäävät kuitenkin huomattavasti tarvetta matalammiksi.

- Yritysten liiketoiminta tulee kasvamaan samaan aikaan eläköitymisen kiihtyessä, mikä tulee lisäämään osaajatarvetta raportissa ennakoitua nopeammin. Lisäksi rakennusmestarien ja teknisten työnjohtajien koulutuslisäykset ovat esityksessä jäämässä muuntokoulutuksen varaan, Taatila huomauttaa.

- Tulemme joka tapauksessa vahvistamaan toimintaamme alueen työelämän tarpeiden mukaisesti strategisilla kärkialoillamme enemmän kuin selvitys esittää. Esitys yhteisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta-alustan rakentamisesta on erittäin hyvä ja mahdollistaa toteutuessaan hyvän tilaisuuden vahvistaa korkeakoulujen työelämälähtöistä yhteistyötä, Taatila lupaa.

Lue koko raportti (pdf, 1,25 mt)