Tiesitkö, että Kupittaanpuistossa on viljelty perunoita? Kupittaan ensimmäisistä perunaviljelmistä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Kaupungissa on viljelty perunoita ensimmäisen maailmansodan jälkeisinä vuosina jolloin kärsittiin elintarvikepulasta. Itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi Turku haluaa kunnioittaa entisiä niukkuuden aikoja istuttamalla Kupittaanpuistoon perunamaan.

Perunanistutusta Kupittaan siirtolapuutarhan viereisellä peltoalueella. Kuva: Turun museokeskus/ Turun Sanomat

Turun kaupunki on perustanut Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi Kupittaanpuistoon perunamaan. Perunamaalla halutaan kunnioittaa entisiä niukkuuden aikoja, jolloin kaupungin puistoja jouduttiin ottamaan hyötyviljelyyn. Noin 80 neliömetrin kokoiseen perunamaahan on istutettu vanhoja perunalajikkeita Siikliä ja Timoa.

Ryhmä Turun Steiner-koulun oppilaita istutti perunat maahan ja 4H-yhdistys hoitaa perunamaata kesän ajan. Kauden päätteeksi järjestetään sadonkorjuujuhla, johon kutsutaan sotaveteraaneja mukaan.

-Kun oman alueen tarinasta ja historiasta tietää jotain, ympäristöään katselee toisin silmin, toteaa ylläpitopäällikkö Mari Helin.

Kupittaanpuiston perunamaiden tarina

Ensimmäinen maailmansota aiheutti Turussakin elintarvikepulan ja jopa suoranaisen nälänhädän. Ruoka kävi vähiin kaupoissa leivän loppuessa ajoittain kokonaan. Turun kaupunki päätti keväällä 1917 antaa vuokralle ilmaisia viljelypalstoja eri puolilta kaupunkia. Kupittaanpuistostakin oli saatavana palstoja kolmeksi vuodeksi perunanviljelyä varten.

Puiston nurmikot käännettiin ja muokattiin alustavasti punaisten vankileirin vankien toimesta. Maa riitti 400 viljelypalstaan, kun halukkaita viljelijöitä olisi tullut yli 1100. Perunoita istuttivat pääasiassa vähävaraiset, mutta palstoilla hääri myös ”hienoja rouvia”.

Elintarvikepulaan tuli helpotusta keväästä 1919 lähtien, kun ensimmäiset lastit amerikkalaista viljaa saapuivat Suomeen. Omatoiminen viljely Kupittaalla loppui vähitellen elintarvikkeiden palattua kauppoihin. Kupittaan perunapellot muutettiin takaisin nurmikoiksi 1920-luvun puolivälissä.

Sodanaikainen perunamaa on kaunistamisrahaston varoin tehty.

Turun kaupungin kaunistamisrahasto

  • Lahjoitusrahasto on perustettu yhdistämällä Kauppaneuvos P.C. Rettigin rahasto, Kreivi Creutzin rahasto, Turun kunnalliskokouksien rahasto, Rahasto taideteosten ostoon kaupungin puistoihin, G.A. Petreliuksen rahasto kaupungin kaunistamiseksi, Elis Salutskij'n testamenttivarat ja Kupittaan rahasto.
  • Kaunistamisrahaston vuotuisesta tuotosta käytetään kaupunginhallituksen päättämä summa Turun kaunistamiseen ja luonnonsuojeluun.
  • Varoja on käytetty muun muassa puistojen parannukseen, ulkoveistosten infokyltteihin, taideteosten hankintaan ja huoltoon sekä töhryjen poistoon.