Turun historiaa uudelleentulkitsevan tutkimuskatsauksen mukaan 1800-luvun Turku oli erittäin kansainvälinen kaupunki. Turussa muodostettiin talouden ja kulttuuriin välityksellä tiiviit yhteydet Eurooppaan ja jopa muualle maailmaan ja maahanmuuttajat toivat kaupunkiin uusia vaikutteita ja ideoita.

Turun kaupunkitutkimusohjelma on Turun kaupungin ja yliopistojen yhteinen tutkimusohjelma, jossa tehdään kaupunkikehitystä koskevaa monitieteistä akateemista tutkimusta. Ohjelman tavoitteena on edistää kaupunkitutkimusta, tarjota työkaluja kaupungin päätöksentekoon ja kehittää yliopistojen ja kaupungin välistä tiedonvaihtoa. Yhteinen tutkimusohjelma on kansainvälisesti uraauurtava yhteistyömalli.

Turun kaupunki on julkaissut kaupungin kehitystarinaa uudelleentulkitsevan tutkimuskatsauksen. Vaikka Turku joutui Suomen suuriruhtinaskunnassa poliittisesti provinsiaaliseen asemaan, menetettyään ensin pääkaupunkiaseman (1812) ja Turun palon jälkeen myös yliopiston (1827) – mitä kansallinen historiankirjoitus on korostanut – 1800-luvun Turku oli erittäin kansainvälinen kaupunki, jossa muodostettiin talouden ja kulttuuriin välityksellä tiiviit yhteydet Eurooppaan ja jopa muualle maailmaan, ja johon maahanmuuttajat toivat uusia vaikutteita ja ideoita.

”Turun menestys esimerkiksi tupakka- ja koneteollisuuden, laivanrakennuksen ja vakuutusmarkkinoiden alueella loi paljon kontakteja, joita hyödynnettiin myös kulttuuria ja sivistystointa kehitettäessä”, kertoo yliopistonlehtori Janne Tunturi Turun yliopiston yleisen historian oppiaineesta.Turun suhteet Tukholman alueeseen säilyivät vahvoina, mutta niiden lisäksi kontaktit Isoon-Britanniaan ja Itämeren alueeseen tiivistyivät.

Tutkimuskatsaus perustuu syksyllä 2016 käynnistyneen “Valtiollisen historian marginaalista kansainvälisen talous- ja kulttuurielämän aktiiviseksi toimijaksi – Turku 1812–1917” ensimmäisiin tuloksiin. Hankkeessa on tarkasteltu Turkua ns. transnationaalisesta näkökulmasta, joka korostaa ylirajaisia verkostoja sekä ei-valtiollisia ja epävirallista valtaa käyttäneitä toimijoita.

Katsaus tarjoileekin runsaasti esimerkkejä kansainvälisen liikkuvuuden ja vuorovaikutuksen kehityksestä liikenteen, yrittäjyyden, tiedon ja kotitalouksien käyttöön leviävien tuotteiden näkökulmista.

Tutkijoiden näkökulmasta Turun kehitys vertautuu Hampurin, Manchesterin ja Lyonin kaltaisiin kaupunkeihin, jotka niin ikään kehittyivät aktiivisiksi ja merkittäväksi ylirajaisiksi toimijoiksi suhteellisen heikosta valtiollisesta asemasta huolimatta.

Hankkeen käynnistysvaihe on rahoitettu Turun kaupunkitutkimusohjelmasta.

Linkki tutkimuskatsaukseen: Modernin kynnyksellä: Turku kansainvälisissä talouden ja kulttuurin verkostoissa 1800-luvulla.