14.08.2017
Kaupallinen keskusta laajenee, vanhastakaupungista kuoriutuu eurooppalainen kohtaamisten keidas, ja Aurajoen ilta-aurinkoon avautuva itäranta toimii elävänä alustana kulttuurin, ravintoloiden ja työnteon uudenlaiselle yhdistelmälle. Keskustan tulevaisuutta pohtineen visioryhmän mukaan Turun on mahdollista nousta globaalisti merkittäväksi kaupungiksi, jonka poikkeuksellinen saaristomaisuus ja kehittynyt infrastruktuuri luovat edellytykset viihtyisälle asumiselle ja elinvoimaiselle taloudelle ja kulttuurille.
Taustaa
- Kaupungin keskustan kehittäminen on yksi Turun kaupunginvaltuuston vuonna 2016 asettamasta neljästä kärkihankkeesta. Visiotyön pohjana on Turku 2029 -kaupunkistrategiaan kirjatut keskustan kehittämistä koskevat painopisteet.
- Hankkeen tavoitteisiin kuuluu laatia kunnianhimoinen visio keskustan elinvoiman ja vetovoiman vahvistamiseksi sekä konkreettinen näkemys toimenpiteistä ja vaiheista, joilla vision mukainen tila keskustan kehittämisessä saavutetaan.
- Kaupunginhallituksen asettamaa monialaista visiotyöryhmää on johtanut tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wilenius.
- Visioryhmän ajatuksia on kehittänyt visuaaliseen hahmoon arkkitehti Eero Lundén toimistoineen.
- Työn tukena ovat olleet kaikille avoimet Turku Future Forum -tilaisuudet.
Keskustavision esittely (pdf)
Vuoden 2050 vision keskeisenä ajatuksena on ydinkeskustan laajentaminen sekä sitä tukeva käyttäjälähtöinen liikennejärjestelmä, joka mahdollistaa kasvun. Näiden uskotaan osaltaan ohjaavan kehitystä ja investointeja keskustan suuntaan.
Visiossa kaupallinen keskusta laajenee kauppatorin ympäristöstä kohti jokirantaa ja satamaa. Torista muodostuu monikäyttöinen kohtaamispaikka ja elävä tapahtumien keskus, jonka viihtyisyyttä lisätään istutuksin ja pysyvin rakentein. Kauppatoria ympäröivät korttelit muodostavat yhtenäisen keskustan kauppakeskusten verkoston, ja uusia liike- ja toimitiloja rakennetaan keskustan kortteleihin.
– Kauppatorin suunnitelma pohjautuu jo tehtyihin suunnitelmiin, ja kaksi kolmasosaa pinta-alasta jää edelleen torikaupan käyttöön, tähdentää Hintsanen.
– Aurakadun ja Eerikinkadun joukkoliikenteen ruuhkapisteen purkaminen uusiin kaupunkiterminaaleihin mahdollistaa kauppatorin kehittämisen eläväksi kaupunkilaisten kohtaamispaikaksi. Torin mittakaavaa pienennetään sen terassoimisella ja istuskeluportailla. Samalla mahdollistetaan tapahtumat ja toiminta myös torikaupan ulkopuolisina aikoina. Tavoitteena on luoda elävä ja turvallinen kauppatori kaikkina vuoden- ja kellonaikoina, kertoo Lundén.
Keskustan saavutettavuutta parannetaan ja keskustan sisällä tapahtuvaa liikkumista sujuvoitetaan liikennejärjestelmää ja katutilan käyttöä selkeyttämällä. Uudet joukkoliikenteen kaupunkiterminaalit elävöittävät keskustan solmukohtia ja ohjaavat ihmisvirtoja nykyistä laajemmalle alueelle, jolloin keskustan kaupallinen ydin laajenee. Uusia katuosuuksia muutetaan kansainvälisten trendien ja kaupunkien menestystarinoiden mukaisesti asteittain kävely- ja pyöräilypainotteisiksi.
– Esimerkiksi Linnankatu muuttuu aikaa myöten kokonaan kävelykaduksi Vähätorilta aina Martinsillalle saakka. Keskustan saavutettavuus kaikilla liikennemuodoilla säilyy, mutta keskustan vetovoimaa heikentävä läpiajoliikenne ohjataan keskustaa sivuaville väylille, Hintsanen selventää.
Keskustaa elävöitetään monin toimenpitein
Samalla kun kaupungin ydin laajenee, sen viihtyisyyttä ja elävyyttä vahvistetaan monin toimenpitein. Vanhakaupunki nostetaan arvoiseensa asemaan paitsi vetovoimaisena matkailukohteena myös eurooppalaisena olohuoneena monipuolistamalla alueen palvelutarjontaa ja rajoittamalla alueen läpi suuntautuvaa liikennettä.
– Suurtorin yhdistetty puisto ja paviljongit luovat vihreän keitaan ja yhdistävät alueen yhdeksi kokonaisuudeksi. Uusien kävelysiltojen kautta vanhakaupunki, yliopistot ja itäranta linkittyvät tiiviimmin läntiseen keskustaan, Lundén kuvailee.
– Hämeenkadusta tehdään yliopistoväen ja Kupittaan kehittäjäyhteisöjen yhteinen kaupunkibulevardi, joka luo samalla viihtyisän kulkuväylän vanhaankaupunkiin ja edelleen ydinkeskustaan, Wilenius jatkaa.
Aurajoen ilta-aurinkoon avautuvasta itärannasta visioidaan vetovoimaista rantapromenadia, jossa uudenlaiset kulttuurihybridit liittävät kulttuurin, työnteon ja ravintolamaailman yhteen. Kaupunginteatterin edustalle syntyy viihtyisä aukio, ja uusi Samppalinnan tuulimyllyn suuntaan avautuva reitti johdattaa kulkijan kohti Paavo Nurmen stadionia ja urheilupuistoa.
Humalistonkatu liittää Samppalinnan kulttuurikeskittymän ratapihan elämys- ja tapahtumakeskukseen ja tarjoaa näin urheilu- ja viihdepainotteisen tapahtumien akselin itä-länsisuunnassa. Myös uudenlaiset keskusta-asumisen ja liiketoiminnan muodot löytävät paikkansa kulttuurikeskusten lomasta.
Visio antaa kehitykselle suunnan
Hintsanen näkee, että visiotyössä on avattu paljon uudenlaisia kehittämisen mahdollisuuksia.
– Tärkein havainto on, että hallitulla vision mukaisella isollakin kasvulla keskusta pystyy lisäämään vetovoimaisuuttaan ja parantamaan toimivuuttaan. Yksi tärkeistä oivalluksista on myös se, että keskusta kehittyy ja laajenee jatkossa myös täl’ puol’ jokke, arvioi Hintsanen.
– Kuten kaikki muutkin kehittyneet satamakaupungit – Kööpenhamina ja Hampuri esimerkkeinä – myös Turun keskusta tulee tulevaisuudessa laajentumaan suistoalueelle ja satamaan. Tulevaisuuden Turku levittäytyy yhä monitahoisemmin saaristoon samalla kun sen ydinkeskusta muuttuu yhä saaristomaisemmaksi. Vesielementit, puurakentaminen ja erilaiset viherratkaisut yhdistävät luonnon ja kulttuurin ainutlaatuiseksi kokonaisuudeksi, jota tullaan ympäri maailmaa ihailemaan, Wilenius maalailee.
Lue koko keskustavision tiedote
Keskustavision esittely (pdf)
Asiasanat: