Selvityksessä kehityskäytäville on määritelty tarkastelun päätekaupungit, mutta todellisuudessa käytävät jatkuvat päätekaupungeista eteenpäin.
Turun käytävä jatkuu meren yli Tukholmaan sekä Lounais-Rannikkoa pitkin Naantaliin, Uuteenkaupunkiin, Raumalle ja Poriin. Lahden suunta on portti Järvi-Suomeen, Mikkeliin ja Lappeenrantaan, ja Kotkan suunnalla avautuvat yhteydet Haminaan ja Kouvolaan, sekä rajan yli Pietariin ja muualle Venäjälle.
Helsingin kautta yhdistytään Tallinnaan ja sitä kautta muun Euroopan käytäväverkostoon. Tampereen suunnan kehityskäytävä jatkuu pohjoiseen.
Kaupungistuminen yhtenäisen työssäkäyntialueen vauhdittajana
Pohjoisen kasvuvyöhykkeen alueen kehityskäytäväverkosto muodostuu yli maakuntarajojen verkottuneista keskuskaupungeista ja niitä yhdistävistä liikennekäytävistä, sekä niiden ympärille muotoutuvista toiminnallisista alueista, jotka mahdollistavat laajan ja monipuolisen työssäkäynti-, markkina- ja yhteistyöalueen.
Käytäväverkostoilla on keskeinen merkitys myös kansainvälistyvässä toimintaympäristössä: Pohjoinen kasvuvyöhyke ja sen kehityskäytävät kytkeytyvät kansainvälisiin, mm. EU-vetoisiin vyöhykkeisiin, jotka painottuvat tyypillisesti liikenneinfrastruktuuriin, mutta myös niihin tulee mukaan yhä enemmän erilaisia toiminnallisia ja strategisia ulottuvuuksia. Pohjoinen kasvuvyöhyke sijaitsee Suomessa keskeisesti kahden Euroopan TEN-T -ydinverkkokäytävän risteyksessä.
Viime vuosikymmeninä kaupungistuminen sekä liikennejärjestelmien ja -palvelujen kehittyminen ovat aiheuttaneet nopeita muutoksia toiminnallisissa alueissa, mikä näkyy esimerkiksi hallinnolliset rajat ylittävien työssäkäyntialueiden laajenemisena ja pitkien työmatkojen lisääntymisenä.
Tulevien vuosikymmenten muutokset kiihdyttänevät tätä kehitystä entisestään ja Etelä-Suomesta on todennäköisesti tulossa yksi toiminnallinen alue 2050-lukuun mennessä. Selvitystyössä hahmotettujen käytäväprofiilien on tarkoitus toimia tulevan käytäväverkostokehitystyön pohjana.
Toiminnallisten alueiden, kasvuvyöhykkeiden ja kehityskäytäväverkoston kehittämisen perustana on fyysisen saavutettavuuden parantaminen infrastruktuuria kehittämällä, mutta yhä enemmän tarvitaan myös uusia tapoja hahmottaa vyöhykkeitä ja nähdä vyöhykkeiden kehittämisessä uusia ajureita hankkeille ja yhteistyölle, joka perustuu esimerkiksi digitaalisuuden hyödyntämiseen, uusiin työn muotoihin ja tapoihin, liikkumiseen palveluna, jne.
Nähin teemoihin haetaan ratkaisuja myös Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä käynnistyvissä hankkeissa.
Etelä-Suomen käytäväverkoston profilointiselvitys - neljä käytävää neljä profiilia (pdf)