Sote-uudistuksen yksi keskeinen tavoite, valinnanvapauden laajentaminen koskemaan yhtäläisesti koko väestöä, tulisi Varsinais-Suomessa lääkäripalveluiden osalta toteutumaan nykyisellä palveluverkolla vain suurimpien kaupunkien asukkailla, osoittaa tuore selvitys.

Sen sijaan asukkailla, jotka asuvat pienemmissä kunnissa tai haja-asutusalueella, ei tämä periaatteellinen mahdollisuus valita palvelua tuottava toimipiste tule nykyisellä palvelutarjonnalla toteutumaan. Toisaalta kaikkien palveluiden osalta etäisyydet eivät ole kovin pitkiä. Tilanne ei ole staattinen, vaan muuttuu aina kun uusia toimipisteitä perustetaan tai vanhoja lakkautetaan.

Näin arvioidaan Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkon vuoden 2017 nykytilaa kuvaavassa tuoreessa selvityksessä, joka on tuotettu osana sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua. Selvityksessä on tarkasteltu sekä julkisesti että yksityisesti tuotettujen palveluiden jakautumista maakuntaan, terveydenhuollon palveluiden saavutettavuutta, asukkaiden valinnanvapausmahdollisuuksia sekä perusterveydenhuollon palveluiden ali- ja ylitarjontaa.

Yksityiset terveydenhuollon palvelut Varsinais-Suomessa.
 
Selvityksessä todetaan, että yksityiset sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yritykset keskittyvät hyvin voimakkaasti suurimpiin kaupunkeihin ja Turun kaupunkiseudulle. Sen sijaan julkisesti tuotetuissa palveluissa on nähtävissä nykyisestä tuotantorakenteesta johtuva hajautuminen laaja-alaisesti koko maakuntaan. Julkisten palvelujen sijoittumisessa heijastuu pyrkimys taata palveluiden saavutettavuus oman kunnan asukkaille.
 
Julkiset terveydenhuollon palvelut Varsinais-Suomessa.

Katse tulevaan

Selvityksen laatija Laura Virtanen korostaa, että uuden maakunnan palveluverkon suunnittelussa on nykytilan ohella katsottava myös tulevia kehityssuuntia. Palveluissa keskeistä on niiden kohdentaminen maakuntaan siten, että ne pystyvät vastaamaan alueensa asukkaiden nykyiseen ja tulevaan palvelutarpeeseen.

- Jo tällä hetkellä esimerkiksi Turun taajaman ympärillä on terveysasemien palveluissa niin sanottua palvelujen alitarjontaa, eli alueella on keskimääräistä vähemmän terveysasemien lääkäreitä alueen asukaslukuun nähden. Tämä voi näkyä esimerkiksi pidempinä odotusaikoina. Ilman uudelleen resursointia tilanteen voidaan nähdä vain pahenevan, sillä väestönkasvun myötä alueen palveluntarpeen oletetaan kasvavan nykyisestä, Laura Virtanen ennakoi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen muutosjohtaja Antti Parpo toteaa, että nyt julkaistava palveluverkkoselvitys on tukeva kivijalka, jonka pohjalta on mahdollista suunnitella maakunnan tulevaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantoa. Työ jatkuu ja esityksiä palvelujen sijoittumisista tehdään vuoden 2018 aikana.

Linkki julkaisuun: Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkko