C21 –kaupunkien yhteinen kannanotto Helsinki 5.10.2017
Kaupungistuminen on globaali megatrendi, mutta myös vahvasti kansallinen ilmiö. Suomi ei ole sivussa tästä kehityksestä, vaan meilläkin ihmiset muuttavat kaupunkeihin. Jo nyt yli puolet suomalaisista asuu C21 –kaupungeissa ja näissä kaupungeissa asuvien suomalaisten osuuden odotetaan jatkossakin kasvavan. Uusimpana ilmiönä on kaupunkien keskustojen vetovoima ja kasvaminen sisäänpäin.
Kaupungistumiseen liittyy suuria mahdollisuuksia, mutta myös merkittäviä haasteita. Samalla kun kaupungeilla on entistä paremmat edellytykset luoda maahamme taloudellista kasvua ja hyvinvointia, keskittyvät myös monet sosiaaliset ongelmat kaupunkeihimme. Eriarvoistumiskehitys, monikulttuurisuudesta juontuvat jännitteet tai vaade kaupunkien kasvun kestävyydestä ovat vain esimerkkejä suurista kysymyksistä, joihin kaikkialla maailmassa etsitään ratkaisuja.
Erityisesti pääkaupunkiseudun ja muiden suurten kaupunkiseutujemme menestys on koko Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta olennaista. Tasapainoisen aluekehityksen kannalta puolestaan on olennaista, että meillä on elinvoimaisia maakuntien keskuskaupunkeja.
Suomen kansallinen etu vaatii vahvaa ja näkemyksellistä kaupunkipolitiikkaa. Suomessa ei ole vahvaa kaupunkipolitiikan perinnettä tai traditiota, mihin kaupungit ovat itsekin osasyyllisiä.
Kaupunkipoliittisen agendan kehittämiseksi ja isojen kaupunkien yhteisten tavoitteiden määrittelemiseksi tarvitaan erilaisia kaupunkipolitiikan foorumeita, kaupunkitutkimusta ja edunvalvontaa. Maan suurimmat kaupungit (C21) ovat tässä tarkoituksessa päättäneet muodostaa pysyvän kokoonpanon ja ryhtyä kokoontumaan kaupunginjohtajatasolla säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa.
Koko maan voimavarojen hyödyntäminen on pienen maan kansallinen etu. Kaupunkiseutujen ja koko maan kehittäminen eivät ole keskenään ristiriitaisia tavoitteita. Mitä vahvempia suomalaiset kaupungit ovat ja mitä aktiivisempaa on Suomessa harjoitettu kaupunkipolitiikka, sitä vahvempi Suomi kansakuntana on. Kaupungit haluavat kantaa vastuuta koko Suomesta. Sote- ja hallintoreformien tulee vahvistaa kaupunkeja elinvoiman rakentajina. Subsidiaariteettiperiaatteen tulee olla uudistusten lähtökohtana: Tämä merkitsee, että lainsäädännön ja julkisen hallinnon tulee mahdollistaa joustavasti eri alueille erityyppisiä ratkaisuja.
Jan Vapaavuori, Helsinki
Jukka Mäkelä, Espoo
Lauri Lyly, Tampere
Kari Nenonen, Vantaa
Päivi Laajala, Oulu
Aleksi Randell, Turku
Timo Koivisto, Jyväskylä
Jyrki Myllyvirta, Lahti
Jarmo Pirhonen, Kuopio
Marita Toikka, Kouvola
Aino-Maija Luukkonen, Pori
Kari Karjalainen, Joensuu
Kimmo Jarva, Lappeenranta
Timo Kenakkala, Hämeenlinna
Tomas Häyry, Vaasa
Esko Lotvonen, Rovaniemi
Jorma Rasinmäki, Seinäjoki
Timo Halonen, Mikkeli
Jorma Haapanen, Kotka
Lauri Inna, Salo
Jukka-Pekka Ujula, Porvoo