Joka viidennellä suomalaisella 70-vuotiaalla ja useammalla kuin joka kolmannella 80-vuotiaalla on keskustelua vaikeuttava kuulovika. Kuulonkuntoutuksella voidaan elämänlaatua kohentaa merkittävästi.

Korvantauskuulokojeen huolto:

  • Kuulokoje pitää ottaa pois suihkussa ja yöksi nukkumaan mennessä.
  • Koje ei kestä kosteutta ja kastumista.
  • Korvakappale pitäisi puhdistaa viikoittain
  • Korvakappale puhdistetaan irrottamalla se muoviletkusta ja pesemällä juoksevan veden alla tarvittaessa esim. tiskiaineella. Korvakappale pitää huudella ja kuivata kunnolla.
  • Korvakappale kannattaa pestä mieluiten illalla, jotta kosteus haihtuu yön aikana.
  • Korvakappaleeseen jäänyt vesi on puhallettava pois: puhalla voimakkaasti korvakappaleen äänikanavaan.
  • Korvakappaleen ja kuulokojeen välinen muoviletku on vaihdettava noin 3 kuukauden välein.
  • RITE-kojeita huolletaan oman erillisen ohjeen mukaan.

Asiaa ikäkuulosta:

  • Kaikkien kuulo heikkenee ikääntyessä. Jo yli 50-vuotialla havaitaan selvää kuulon heikkenemistä.
  • Ikäkuulo on yhdistelmä perinnöllisten tekijöiden sekä elämän aikana saatujen melu- ja muiden vaurioiden aiheuttamaan rappeutumista sisäkorvassa, kuulohermossa ja aivoissa.
  • Kuulon heikkeneminen on hidasta. Tästä syystä ikääntyvä ei välttämättä huomaa sitä. Huono kuulo vaikeuttaa kommunikaatiota.
  • Hoitamaton kuulovika alentaa itsetuntoa ja saattaa aiheuttaa eristäytymistä ja masennusta. Se altistaa myös vaaratilanteille.
  • Ensimmäisenä oireena on tavallisesti vaikeus ymmärtää puhetta meluisassa ympäristössä. Myöhemmässä vaiheessa vaikeutuu myös äänten tunnistaminen ja paikallistaminen. Ikäkuuloon liittyy usein myös korvien soimista eli tinnitusta.

(Kuvassa audionomi Liisa Intovuori ottaa asiakkaan korvasta muotin korvakappaleen valmistusta varten.)

Huonosta kuulosta kärsivä ikääntynyt turkulainen saa apua Turun kaupungin Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalta. Ikähuonokuuloisuutta ei voida parantaa, mutta kuulokojeen ja muiden apuvälineiden avulla huonokuuloisen elämää voidaan helpottaa huomattavasti kuulonkuntoutuksen avulla.

- Kuntoutuksen kannalta parasta on, että kuulokoje laitetaan mahdollisuuksien mukaan molempiin korviin. Se vaikuttaa merkittävästi suuntakuuloon ja hälyssä kuulemiseen. Pohdimme yhdessä asiakkaan kanssa kuulemisen tarvetta. Kojeen äänivahvistus pitää olla riittävä asiakkaan kuulon kannalta, audionomi Hannele Salmi selventää.

Poliklinikalle ohjaudutaan lääkärin lähetteellä, yleisimmin terveysasemalta. Ikäkuulon lisäksi poliklinikalla tehdään kuulontutkimuksia kaikenikäisille. Työikäisten sekä lasten ja nuorten kuulo-ongelmat hoidetaan pääasiassa Tyksissä.

Ensikäynnillä asiakkaalle tehdään kuulontutkimus ja korvalääkärin tarkastus. Mikäli kriteerit huonokuuloisuuteen täyttyvät, asiakkaalle aloitetaan kuulokojeen sovitus. Audionomi eli kuulontutkija tarkastaa asiakkaan korvat, valitsee kuulonalenemaan sopivan kuulokojeen ja tekee tarvittaessa korvakappalemallin.

- Yleisin malli on korvantauskuulokoje, joka sopii kaikenlaisiin kuulonalenemiin. Malli on selkeäkäyttöisin ja riittävän iso käsitellä. Korvakäytäväkoje on huomattavasti harvinaisempi, koska se ei käy kaikkiin kuulo-ongelmiin ja pieni koje vaatii hyvää sorminäppäryyttä korvaan laitettaessa. Uusimpana mallina markkinoille ovat tulleet RITE-kojeet, jossa korvakappale on korvantauskojetta pienempi ja se on tekniikaltaan uudempi, Hannele kertoo.

Keskimäärin kuulokojeen käyttöikä on viisi vuotta. Koje tulee yleensä tiensä päähän, kun äänivahvistuksen säätövara loppuu.

- Kuulon heikkeneminen on hidasta, mutta kuulo alenee koko ajan. Siksi kuulokojetta täytyy tarvittaessa säätää. Asiakkaan vastuulla on varata kontrollikäynti meille, kun tuntuu, ettei kojeen äänivoimakkuus ole riittävä. Kuulonkuntoutuksessa omaisilla on tärkeä rooli, he voivat auttaa mm. kuulokojeen huollossa.

Huonokuuloisuus vaikeuttaa sosiaalista elämää

Joka viidennellä 70-vuotiaalla ja useammalla kuin joka kolmannella 80-vuotiaalla on ihmisten välistä keskustelua vaikeuttava kuulovika. Ensimmäisenä oireena on tavallisesti vaikeus ymmärtää puhetta meluisassa ympäristössä. Myöhemmässä vaiheessa vaikeutuu myös äänten tunnistaminen ja paikallistaminen. Ikäkuuloon liittyy usein myös korvien soimista eli tinnitusta.

Ikääntynyt ei välttämättä itse huomaa kuulon huononemista. Huono kuulo kuitenkin vaikeuttaa kommunikaatiota. Mitä merkittävämpi on kuulon alenema, sitä suurempi on taipumus vältellä ihmisiä

- On raskasta olla toisten ihmisten seurassa, kun ei kuule. Kynnys on kovin korkealla hakeutua riittävän aikaisin kuulontutkimukseen. Sitten kun hakeutuu tutkimukseen ja saa kuulokojeen, moni kokee ahaa-elämyksen, että nyt pystyy taas hoitamaan asioitaan ja olemaan ihmisten parissa, Hannele kertoo.

Asiakas saa kuulokojeen maksuttomaan pitkäaikaiseen lainaan. Kojeen paristot asiakkaan on kustannettava itse.

- Kojeet ovat kehittyneet paljon ja ne ovat yhä helppokäyttöisempiä. Se, mikä ei ole muuttunut, on asiakkaan toive mahdollisimman huomaamattomasta kuulokojeesta.