THL:n kansallisen Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten mukaan suurin osa lapsista ja nuorista arvioi terveydentilansa hyväksi. Turussa koulunkäynnistä myös pidetään ja ilmapiiri luokissa rohkaisee mielipiteen ilmaisuun.

Tulosten lyhyt tiivistelmä: Kouluterveyskyselyn 2017 poimintoja (pdf)

Tulospalvelun verkko-osoite: www.thl.fi/kouluterveyskysely/tulokset

Lisätietoja:

Lisa Salonen
Sari Isotalo
Heini Parkkunen

Huolenaiheiksi kyselyn tulosten pohjalta nousivat ylipainon lisääntyminen sekä lasten ja nuorten kokemat vähäiset vaikutusmahdollisuudet koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Kyselyyn vastasi Turun kouluissa yhteensä 6979 lasta ja nuorta. Kyselyyn vastasivat nyt ensimmäistä kertaa 4.–5.-luokkalaiset sekä heidän vanhempansa. Lisäksi kyselyyn osallistuivat peruskoulun 8.–9.-luokkalaiset ja lukion sekä ammatillisen oppilaitoksen 1.–2.-luokkien opiskelijat.

Osallisuutta vahvistetaan

Koulunkäynnistä pidetään (alakoulu: 85 %, yläkoulu: 65,3 %, lukio: 75,5 %, ammatillinen oppilaitos: 82,3 %) ja rohkeus ilmaista oma mielipide lisääntyy iän myötä (alakoulu: 49,6 %, yläkoulu: 79,2 %, lukio: 88,1 %, ammatillinen oppilaitos: 88,5 %). Myös opettajat kannustavat mielipiteen ilmaisuun aikaisempaa enemmän. Ilonaiheena voi pitää myös sitä, että keskusteluyhteyden vanhempien kanssa koetaan parantuneen kaikissa vastaajaryhmissä ja vieläpä hyvin samansuuntaisesti.

Nuoret kokevat saavansa vaikuttaa enemmän koulussa järjestettäviin tapahtumiin (yläkoulu: 33,7 %) kuin koulutyön (yläkoulu: 22,6 %) tai välituntien (yläkoulu 24,7 %) suunnitteluun. Vanhemmissa vastaajaryhmissä pojat kokevat vahvemmin kuuluvansa luokka- (yläkoulu: pojat 70,8 %, tytöt 57,7 %, lukio: pojat 68,9 %, tytöt 54,7 %, ammatillinen oppilaitos: pojat 75,4 %, tytöt 64,2 %) ja kouluyhteisöön (yläkoulu: pojat 59,9 %, tytöt 47,3 %, lukio: pojat 66,3 %, tytöt: 54,5 %, ammatillinen oppilaitos: pojat 64 %, tytöt 56,1 %) kuin tytöt. Alakouluikäisten kohdalla sukupuolten väliset erot eivät vielä ole yhtä suuria.

Sivistystoimialalla osallisuus on nostettu yhdeksi opetuksen kärkiteemaksi:

Kouluvuoden yksi pääteema on osallisuus.

– Kouluvuoden yksi pääteema on osallisuus. Turussa on nimetty kouluasteittaiset osallisuuskoordinaattorit, jotka ohjeistavat ja aktivoivat kouluja, perusopetuksen palvelualuejohtaja Tommi Tuominen kertoo.

Kaupungin nuorisopalveluissa osallisuutta vahvistetaan ottamalla nuoret mukaan toiminnan suunnitteluun. Käynnissä on myös kaksi osallisuutta lisäävää projektia: #mäliikun-projekti ja Osallistuva budjetointi nuorisopalveluissa -projekti.

Terveys koetaan hyväksi ylipainon lisääntymisestä huolimatta

Kaupunkitasolla strategisten tavoitteiden mukaisesti yksi lasten ja nuorten hyvinvointia kuvaava mittari on lasten ja nuorten kokema terveys. Alakouluikäisistä 6,7 % kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai sitä huonommaksi. Vastaavasti yläkoululaisista 16,8 % ja lukiolaisista 16,9 % sekä ammattiin opiskelevista opiskelijoista 21,6 % ilmoittaa kokevansa terveytensä keskinkertaiseksi tai sitä huonommaksi. Turussa sekä lapset että nuoret kokevat terveydentilansa muuta maata paremmaksi.

Turussa nuoret liikkuvat useammin, kun tuloksia vertaa koko maan tuloksiin. Vastaavasti Turussa on ylipainoisia nuoria vähemmän kuin koko maassa. Merkille pantavaa on se, että ylipaino on lisääntynyt nuorilla sekä Turussa että koko maassa vuodesta 2013. Perusopetuksessa 16,5 %, lukiossa 14,8 % ja ammattiin opiskelevista 24,7 % on ylipainoisia. Painoindeksi (BMI) perustui itseilmoitettuun pituuteen ja painoon. Pojat ovat tyttöjä ylipainoisempia.

Nuorilla huoli omasta mielialastaan

Eri kouluasteiden nuorten tuloksia keskenään verratessa ovat lukiolaiset olleet eniten huolissaan omasta mielialastaan viimeisen 12 kk aikana. Suuntaus on samankaltainen kuin koko maassa. Lisäksi tytöt ovat selvästi poikia huolestuneempia mielialastaan, jopa runsaat 2 kertaa poikia useammin. Alakoululaisista 13,7 % kertoo kokeneensa mielialaan liittyviä ongelmia viimeisen kahden viime viikon aikana. Sukupuolten välistä eroa ei alakoululaisten kohdalla juuri kuitenkaan ole.

Nuoret, yläkoululaisista 87,3 %, lukiolaisista 91,3 % ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista 88,5 %, kertovat saaneensa koulussa eniten tukea ja apua hyvinvointiin kouluterveydenhoitajalta lukuvuoden aikana. Tytöt toivovat selvästi enemmän tukea psykologilta, pojat vastaavasti kuraattorilta.

Tupakointi vähentynyt, nuuskaaminen lisääntynyt

Tytöt tupakoivat poikia enemmän ammatillisessa oppilaitoksessa ja pojat vastaavasti tyttöjä enemmän yläkoulussa. Lukiossa sukupuolten välinen ero on hyvin pieni, joskin sielläkin tytöt tupakoivat hieman poikia enemmän. 20,9 % ammattiin opiskelevista ilmoitti tupakoivansa päivittäin, lukiolaisista 1,6 % ja yläkoululaisista 4,9 %.  Kysyttäessä alakoululaisilta ovatko he käyttäneet jotain tupakkatuotetta tai sähkötupakkaa vähintään kerran, pojista myöntävästi vastasi 9,8 % ja tytöistä 3,4 %.

Vaikka tupakointi on entisestään vähentynyt, nuuskan päivittäinen käyttö on lisääntynyt ammatillisessa oppilaitoksessa ja lukiossa. 9,3 % ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista ilmoitti nuuskaavansa päivittäin, lukiolaisista 3,8 % ja yläkoululaisista 2,7 %. Tytöt nuuskaavat huomattavasti vähemmän kuin pojat, vähiten yläkoulussa (0,5 %) ja eniten ammatillisessa oppilaitoksessa (1,1 %).

THL:n kansallinen Kouluterveyskysely on valtakunnallisesti kattavin lasten ja nuorten elinoloja ja hyvinvointia selvittävä tutkimus. Vuonna 2017 siihen vastasi valtakunnallisesti 240 085 lasta ja nuorta 3438 koulusta. Turussa yläkouluissa kyselyyn vastasi 1890, ammatillisessa oppilaitoksessa 1501, lukioissa 1472 nuorta ja alakouluissa 2116 lasta. Kyselyyn vastataan oppitunneilla opettajan ohjaamana. Vastaaminen on vapaaehtoista ja kyselylomake täytetään sähköisesti.