Aurajoen itäranta nyt ja visioituna kulttuurirantana. Myös muut kehittämiskohteet esiteltiin kyselyssä tekstin lisäksi vastaavina kuvapareina.
13.04.2018
Turun kaupunki järjesti alkuvuodesta 2018 yleisökyselyn keskustavisiosta ja siinä esitellyistä kehittämiskohteista. Tulosten perusteella turkulaiset haluavat ripeimmin kehittää Kauppatorin ja Vanhan Suurtorin alueita. Keskustan liikkumisen ja liikenteen kehittäminen kävely- ja pyöräilypainotteiseen suuntaan sai myös selkeän kannatuksen.
Keskustavisiokysely
Kysely toteutettiin kaikille avoimena nettikyselynä tammi-helmikuun 2018 aikana.
Kyselyyn vastasi yhteensä 1147 henkilöä, joista suurin osa ilmoitti käyttävänsä keskustan palveluja päivittäin tai useamman kerran viikossa.
Kyselyssä käytetty asteikko: 0 = ei tarvetta edistää ja 100 = edistettävä ehdottomasti
Keskustavisio 2050 on osa Turun keskustan kehittämistä, joka puolestaan on yksi Turun kolmesta kärkihankkeesta.
Erityisinä arvioinnin kohteina kyselyssä olivat Hämeenkadun bulevardisointi, Kauppatorin uudistus, Kulttuuriranta, Linnankadun kävelykatu, Eerikinkadulle visioidut uudet liikenneterminaalit sekä Vanhankaupungin (Vanhan Suurtorin) uudistus.
Torin uudistus nousi kiireellisimmäksi
Kauppatorin uudistus nousi vastaajien mielestä selkeästi tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi. Jopa 87 prosentin mielestä Kauppatorin kehittämistä eläväksi ja viihtyisäksi kohtaamispaikaksi on ehdottomasti edistettävä, ja 42 prosenttia vastaajista asetti sen kehittämiskohteiden prioriteettijärjestyksessä ykköseksi. Vain noin 6 prosenttia vastaajista katsoi, ettei uudistuksella olisi merkitystä.
Kannatusta saivat niin Kauppatorin viihtyisyyden lisääminen istutuksin ja pysyvin rakentein (86 pistettä) kuin torialueen kehittäminen visiokuvan mukaiseksi kohtaamispaikaksi ja tapahtumien keskukseksi (81 pistettä). Erityisen lämpimästi kohtaamispaikka-ajatusta kannattivat 12 - 17 -vuotiaat, joiden vastausten keskiarvo asettui 95 pisteeseen.
Liikenne halutaan pois Vanhan Suurtorin alueelta
Keskustavision ehdotus Vanhankaupungin profiilin nostamisesta alueen palvelutarjontaa monipuolistamalla ja Aninkaistenkadun läpiajoliikennettä rajoittamalla nousi Kauppatorin uudistuksen jälkeen tärkeysjärjestyksessä kakkoseksi: lähes kolme neljästä vastaajasta katsoi, että tämän suuntaista kehitystä on ehdottomasti edistettävä.
Tuomiokirkon ympäristön puistojen ja torien yhdistämistä yhdeksi kokonaisuudeksi mm. rajoittamalla läpiajoliikennettä kannatettiin puolestaan keskimäärin 73 pisteellä. Eläkeläiset kannattivat Vanhankaupungin renessanssia selvästi muita vastaajaryhmiä enemmän, kolmannes 65 vuotta täyttäneistä asetti sen prioriteeteissa kaikkien muiden toimenpiteiden edelle.
Vanhankaupungin kehittäminen matkailukohteena ja kaupunkilaisten yhteisenä olohuoneena visiokuvauksen ehdottamalla tavalla sai keskimäärin 79 pisteen kannatuksen.
Saat lisätietoa viemällä kursorin kuvan päälle ja kuva aukeaa suuremmaksi oikeasta alakulmasta klikkaamalla.
Hämeenkadun bulevardisointi saa kannatusta
Lähes 64 % vastaajista oli sitä mieltä, että Hämeenkadun bulevardisointia tulee ehdottomasti edistää ja katutilaa selkeyttää luomalla eri liikennemuodoille omat selkeät väylänsä. Hämeenkadun kehittäminen keskustavisiossa esitettyyn suuntaan sai keskiarvon 83 asteikolla 0 – 100.
Tätäkin tärkeämmäksi koettiin omien selkeiden väylien luominen eri liikennemuodoille (vastausten keskiarvo 89 pistettä). Yleisesti ottaen nuoremmat vastaajaryhmät sekä opiskelijoiden ja koululaisten ryhmä priorisoivat kehittämistä selkeästi korkeammalle suhteessa muihin arvioituihin toimenpiteisiin kuin esimerkiksi eläkeläiset tai yrittäjät.
Aurajoen itäranta jakoi mielipiteitä
Aurajoen itäisen rannan uudistamiseen suhtauduttiin pääosin myönteisesti. 59 prosenttia vastaajista katsoi, että kulttuurirannan ja itsenäisyydenaukion uudistamista olisi edistettävä ehdottomasti. Lähes 30 % vastaajista oli kuitenkin sitä mieltä, ettei kehittämisellä olisi merkitystä ja noin 12 % vastaajista koki, ettei sitä ole tarvetta edistää.
Vastaajaryhmistä ansiotyössä olevat ja yrittäjät suhtautuivat alueen kehittämiseen opiskelijoita ja eläkeläisiä myönteisemmin. Kysyttäessä pitäisikö itärannasta kehittää autoliikenteeltä rauhoitettu kulttuuribulevardi, asettui vastausten keskiarvo 74 pisteeseen. Visiossa ehdotettu uusi reitti Itsenäisyydenaukiolta Samppalinnan urheilupuistoon sai puolestaan keskimäärin 70 pisteen kannatuksen.
Linnankadun kehittämisellä ei vielä kiirettä
Noin puolet (49 %) vastaajista koki ehdottomasti edistettäväksi vision ehdotuksen, että uusia katuosuuksia esimerkiksi Linnankadulta muutettaisiin kansainvälisten trendien mukaisesti asteittain kävely- ja pyöräilypainotteisiksi. Lähes neljännes vastaajista ei nähnyt tarvetta edistää sen suuntaista kehitystä.
Linnankadun muuttaminen vaiheittain kävelykaduksi Vähätorilta aina Martinsillalle saakka sai keskimäärin 64 pisteen kannatuksen. Kuuden toimenpide-ehdotuksen keskinäisessä prioriteettivertailussa tämä toimenpidekokonaisuus asettui keskimääräistä useammin sijoille 4 - 6.
Keskustan yleinen liikkumisen ja liikenteen kehittäminen kävely- ja pyöräilypainotteiseen suuntaan sai 78 pistettä sadasta.
Nuoret kiirehtivät liikenneterminaaleja
Lähes kaksi kolmesta vastaajasta puolsi vision ehdotusta Eerikinkadun kehittämiseksi joukkoliikennekatuna ja Kauppatorin ympäristön liikenneruuhkan purkamista uusiin kaupunkiterminaaleihin. Kysyttäessä erikseen tarvitseeko keskustan joukkoliikenne tulevaisuudessa katettuja terminaalialueita, vastausten keskiarvo asettui 69 pisteeseen.
12 - 17 -vuotiaat nuoret kannattivat katettuja liikenneterminaaleja huomattavasti keskimääräistä lämpimämmin, keskiarvo 86 pistettä. Kauppatorin ympäristön joukkoliikenteen purkaminen ympäristön kehityksen edistämiseksi sai puolestaan 79 pisteen kannatuksen. Joka kolmas 12 - 17 -vuotias vastaaja asetti tämän toimenpide-ehdotuksen prioriteettijärjestyksessä ykköseksi. Muiden vastaajaryhmien priorisoinneissa Eerikinkadun joukkoliikenneterminaalit eivät nousseet yhtä korkealle.