Kuuden suurimman kaupungin johtajat julkaisivat kannanottonsa sote- ja maakuntauudistukseen. Turun kaupunginjohtaja Minna Arve ja hänen kollegansa toivovat, että maakuntauudistuksen ja kaupungistumiskehityksen välinen ristiriita ratkaistaan ennen uudistuksen toteuttamista.

Helsingin ja Tampereen pormestarit sekä Espoon, Vantaan, Oulun ja Turun kaupunginjohtajat ovat antaneet yhteisen kannanoton:

”Edellytämme, että sote- ja maakuntauudistuksen tosiasialliset vaikutukset kaupunkien ja kasvavien alueiden toimintaedellytyksiin huomioidaan ennen sitä koskevaa päätöksentekoa. 

Lainsäädännön tulisi vastata paremmin eri alueiden haasteisiin yhtenäisen hallintomallin sijaan. Suurten kaupunkien rooli uudistuksessa tulisi olla selkeä. Samalla tulee varmistaa, että uudistus toteuttaa sille asetetut alkuperäiset tavoitteet. 

Sote- ja maakuntauudistuksen kokonaisvaikutuksia tai vaikutuksia maan kasvaviin alueisiin ei ole arvioitu. On ilmeistä, että uudistuksella on erittäin vakavia ja laajakantoisia vaikutuksia erityisesti kasvavien kaupunkien ja alueiden talouteen. Investointitarve säilyy kasvavissa kaupungeissa ennallaan ja pidemmällä aikavälillä jopa kasvaa. Uudistukseen sisältyvä merkittävä verotulojen siirto kunnilta valtiolle merkitsee, että kasvavan kaupungin investoinnit on jatkossa rahoitettava alle puolella nykyisistä verotuloista ja verotulojen kasvusta. Myöskään maakunnilla ei olisi investointeihin osallistumiseen taloudellisia mahdollisuuksia tai toiminnallista mandaattia.

Uusi hallinnon taso, suorassa valtion taloudellisessa ja toiminnallisessa ohjauksessa olevat maakunnat, muuttaisivat pysyvästi suomalaisen julkisen hallinnon toimintalogiikkaa. Uudistuksen myötä Suomeen syntyisi pysyvä keskustelu maakuntien tehtäväalan laajentamiseksi. Uudistus loisi kuntien ja maakuntien välille pysyvän jännitteen niiden kilpaillessa samoista resursseista.  

Vaikuttava kaupunkikehitys vaatii riittäviä taloudellisia resursseja sekä tiivistä yhteyttä kaupunkisuunnittelun, elinkeinopolitiikan, koulutuspolitiikan sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen välillä. Nyt edellä mainittuja työkaluja ollaan jakamassa eri toimijoille. Tämä johtaa elinvoiman edistämisessä sekä segregaation hoidossa hallinnollisten rajapintojen syntymiseen. 

Suurten kaupunkien näkemys on, että vielä on mahdollista ratkaista maakuntauudistuksen ja kaupungistumiskehityksen välinen ristiriita. Uudistuksen kiireinen aikataulu ei ole riittävä syy jättää selvittämättä vaihtoehtoja, joilla voitaisiin vastata erilaisten alueiden erilaisiin haasteisiin eri osissa Suomea.”

Jan Vapaavuori, Helsinki
Jukka Mäkelä, Espoo
Lauri Lyly, Tampere
Ritva Viljanen, Vantaa
Päivi Laajala, Oulu
Minna Arve, Turku