04.06.2018
Turun kansallinen kaupunkipuisto täytti Maailman ympäristöpäivänä 5. kesäkuuta viisi vuotta. Turku järjesti kaupunkilaisille ohjelmaa Ruissalossa, joka oli nostettu päivän teemaksi yhtenä osana kaupunkipuistoa. Sigyn-salin juhlaseminaarissa kävi selväksi, että kansallinen kaupunkipuistomme on Turun kaupunkikehityksen sydän.
Juhlapäivän materiaalia
- suunnittelija Samuli Saarisen esitys
- ylläpitopäällikkö Mari Helin videolla "Herkkujen helminauha" (kuvaus Antero Lynne)
- Ruissalon kulttuurikuntoilureitti
Juhlapäivän vieraat pääsivät tutustumaan Yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan ylipuutarhuri Simo Laine opastuksella. Luonnonsuojelutarkastaja Emma Kosonen puolestaan opetti tunnistamaan Ruissalon eläimiä. Luontokoulun ötökkäpisteellä 8-vuotias Petrus oli mumminsa kanssa juhlimassa ensimmäisen kesälomansa alkua ja poika paljastuikin varsinaiseksi luonnontietäjäksi. Ympäristökouluttaja Nina Puistovaara kertoi ötököiden helposti pelottavan lapsia, mutta lasten päästessä rauhassa tutustumaan ötököihin, syntyy kiinnostus oppia niistä lisää. Ötököitä pelkäämätön Petrus askarteli luonnonmateriaaleista hienon kobran ja skorpionin ja halusi viedä aarteet mukanaan kotiin.
Auta ötököitä perustamalla niille hotelli
Hyönteishotellit tarjoavat selkärangattomille pesä- ja turvapaikkoja, joissa voi myös talvehtia. Varsinkin pölyttäjähyönteisten määrä on vähentynyt mm. saastumisen ja torjunta-aineiden käytön seurauksena.
- Me ihmiset kun tykkäämme nykyään pitää pihamme turhan siistinä, niin pikkueläimille ei tahdo enää jäädä lehti- ja risukasoja, joihin kömpiä. Pölyttäjähyönteisethän ovat meille ihmisille tärkeitä apulaisia, jotta saamme marjoja, hedelmiä ja muita kasvikunnan tuotteita kuten pähkinöitä ja kahvia. Lisäksi hyönteishotellit ovat hienoja, menevät ihan pihan koristeista, innostaa Puistovaara kuulijoitaan.
Kaksi uutta kulttuurikuntoilureittiä
Kulttuurikuntoilun teemaviikon kunniaksi Ruissalossa esiteltiin neljäätoista kulttuurikuntoilureittiä. Juhlan kunniaksi on painettu Ruissalon kulttuurikuntoilukartta, missä on kaksi Honkapirtiltä lähtevää uutuusreittiä: Kansanpuiston huvilakierros ja Kuuvan polut. Maksuttomia reittejä opastivat karttojen aihepiirien asiantuntijat ja kiinnostus kulttuuria ja ulkoilua yhdistävään reippailuun olikin suurta. Paikat museokeskuksen tutkija Sanna Kupilan vetämälle huvilakierrokselle täyttyivät nopeasti.
- Innostunutta porukkaa oli liikkeellä! Villa Gustafsbergin luona kuulimme Myrskyluodon Maijan maistiaisena huvilakonsertista. Kävimme pursiseuran pihalla ja Choraeuksen lähteellä asti ennen paluuta Kansanpuistoon. Kaikkiaan kierros kesti 2,5 tuntia.
Miksi kansallisia kaupunkipuistoja?
Illan juhlaseminaarissa ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander Ympäristöministeriöstä muistutti, ettei kaupunkien kestävyyden ja eheiden yhdyskuntien tavoitetta saavuteta pelkästään yhdyskuntarakennetta tehostamalla.
- Kansallisen kaupunkipuiston suunnittelumallissa kaupunkia tarkastellaan kokonaisuutena: toisaalla yhdyskuntarakennetta tehostetaan – toisaalla säilytetään kulttuuri- ja luonnonperinnön arvoalueiden yhdessä muodostamia kokonaisuuksia eheänä kaupunkitilana.
Flanderin mielestä Turun mukaantulo suomalaisten tähtikaupunkien verkostoon nosti kaupunkipuistojen kansallista statusta.
- Suomen vanhin kaupunki on saanut kaupunkipuistoonsa satoja suojeltuja rakennuksia ja 900 hehtaaria luonnonsuojelualueita. Ruissalo on ainutlaatuinen yhdistelmä luonto- ja kulttuuriperintöä huvilakulttuureineen. Turun kansallinen kaupunkipuisto kytkeytyy Saaristomeren biosfäärialueeseen, joka taas kättelee Hangon kansallista kaupunkipuistoa.
Flander kehui miten kaupungissa pyörät ovat tulleet näkyvästi autojen rinnalle, mikä pitää jatkossa muistaa kaupunkisuunnittelussa. Aukioita ei sovi unohtaa, ne ovat Turussa hienoja. Turun mahdollisuuksista kehittyä kaupunkipuistona Flander nosti kaavoituksen esiin:
- Pientä kaavallista entrausta kaipaisin. Jos uusissa kaavoissa integroidaan eri aikakausien kerroksia, voidaan irrallisten elementtien sijaan saada esimerkiksi joku lähiö kytkeytymään kansalliseen kaupunkipuistoon.
Turun merkityksestä elokuvakaupunkina kertoi Suomen suurimman elokuvakomission, Länsi-Suomen elokuvakomission johtaja Teija Raninen. Aurajokiranta on monen mielestä kauneinta Turkua ja niinpä se on mukana monissa elokuvissa, kertoi elokuvakomissaarimme. Elokuvakomissio markkinoi toimialuettaan kansallisille ja kansainvälisille av-tuotannoille. Useissa 2000-luvulla kuvatuissa elokuvissa on turkulaisille tuttuja paikkoja:
- Cafe Art: Levottomat (2000)
- Vähätori: Henkesi edestä (2015), Onnenonkija (2016)
- Tuomiokirkkosilta/Pinella/Akatemiatalo: Tyttökuningas (2015), Riisuttu mies (2006), Iron Sky (2018)
- Runeberginpuisto: Vares, yksityisetsivä (2004) ja muut Vares-elokuvat
- Aurasilta: Inget ljus i tunneln (2011), Riisuttu mies (2006), Hulluna Saraan (2012)
- Marina: Tyttökuningas (2015)
Mikä kansallinen kaupunkipuisto?
Kansallinen kaupunkipuisto on arvomaisemien kokonaisuus, kulttuuri- ja luonnonmaisemien sekä virkistysalueiden laaja, yhtenäinen alue. Turussa kansallisen kaupunkipuiston ytimenä on Aurajokimiljöö puistoineen ja arvokortteleineen sekä Ruissalon saari.
Kansallisen kaupunkipuiston tehtävä on vaalia kulttuuriympäristöä ja kaupunkiluontoa sekä toimia osana kestävää kaupunkisuunnittelua. Kansallinen kaupunkipuisto on ihmistä ja luontoa varten. Se tarjoaa luonnon levollisuutta kaupungin sykkeessä.
Turun kansallisen kaupunkipuiston lisäksi kaupunkipuistostatuksen on saanut Suomessa kahdeksan kaupunkia: Heinola, Hämeenlinna, Pori, Porvoo, Hanko, Forssa, Kotka ja Kuopio. Maailman ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto perustettiin Tukholmaan vuonna 1995.
Kaupunginosa/Alue: