Päivitys 13.8.2018:
Konserttitaloasian käsittely siirtyi seuraavaan kaupunginhallituksen 20.8. kokoukseen.
Vuonna 1952 valmistunut Turun konserttitalo on Suomen ensimmäinen, vain konserttikäyttöön rakennettu sali. Vuosien varrella tehdyistä erilaisista korjaus- ja ajanmukaistamistoimenpiteistä huolimatta tila on tullut teknisen käyttöikänsä päähän ja vaatii täydellisen peruskorjauksen. Peruskorjausprosessin aloittamiseksi on laadittu tilan pääkäyttäjän, Turun filharmonisen orkesterin tilatarveselvitys.
Tarveselvityksessä filharmonisen orkesterin merkittävimmät tarpeet liittyivät saliin ja sen akustiikkaan, sosiaali- ja harjoitustiloihin, erilaisiin monitoimitiloihin sekä logistiikan parantamiseen. Ratkaisuja etsittäessä kävi nopeasti ilmi, etteivät nykyisen konserttitalon tilat riitä vastaamaan orkesterin tarpeisiin. Selvityksen osaksi otettiin tästä syystä myös konserttitaloon yhteydessä olevat Turun ammatti-instituutin tilat Aninkaisten koulutalon A-siivessä.
Nykyisen konserttitalon ja Aninkaisten koulutalon A-siiven kattavan perusratkaisun lisäksi tarveselvityksessä määritettiin kolme vaihtoehtoa, jotka sisältävät lisärakennustarpeita. Niistä käytetään selvityksessä työnimiä Alikulku-, Puutori- ja Maariankadun pääty –laajennusvaihtoehto.
Alikulku-laajennusvaihtoehdossa rakennettaisiin kulkuväylä Aninkaistenkadun alitse Puutorilta konserttitaloon. Puutori-laajennusvaihtoehto tukisi Puutorin kokonaiskehittämistä, jonka tavoitteena on elävöittää Puutoria. Maariankadun pääty -laajennusvaihtoehto kytkeytyy hyvin olemassa olevaan konserttitaloon ja on toteutettavissa ilman alikulkua Puutorille, mutta se toteuttaa heikommin Puutorin kehittämistavoitetta ja edellyttäisi lisäksi Aninkaisissa toimivan kaupunginarkiston siirtymistä toisiin tiloihin.
Lausunnot ja jatkoselvitykset
Turun kaupunginhallitus sai pyynnöstä usealta taholta lausuntoja konserttitalon peruskorjauksen ja laajennuksen tilatarveselvityksestä. Tilatarveselvityksen ja siitä saatujen lausuntojen myötä vuoden 2018 alussa kartoitettiin salin muotoa muuttavampien ratkaisujen vaikutuksia akustiikkaan, salin ulkonäköön (sisä- ja ulkopuoli) sekä hankkeen kustannuksiin.
- Mikäli nykysalin akustiikan optimointitoimenpiteet toteutettaisiin peruskorjauksen yhteydessä, nousisi konserttitalon peruskorjauksen ja laajennuksen kustannusarvio vähintään noin 53,8 miljoonaan euroon. Tämä summa ei sisällä vielä kevyen liikenteen alikulkutunnelia (6,7 M€) tai Puutorin tai Maariankadun päädyn laajennusosia (á noin 11 M€), summaa apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen.
On myös mahdollista, että ammatti-instituutin Aninkaisten toiminnot siirtyvät tulevaisuudessa uudelle ammatillisen koulutuksen kampusalueelle, jolloin konserttitalon laajennukseen tarvittavat tilat eivät välttämättä jää kaupungin omistukseen. Aninkaistenkatu 7–9 kiinteistön kehittämiseksi olisi mahdollista toteuttaa tontinluovutuskilpailu, jossa kiinteistö luovutetaan uudelle toimijalle toimijan esittämien kehitysideoiden ja tarjouksen perusteella.
- Peruskorjaus- ja laajennusvaihtoehdon korkeiden kustannusten sekä Aninkaistenkatu 7-9 kiinteistön kokonaiskehitysmahdollisuuksien vuoksi olisi tarkoituksenmukaista selvittää tarkemmin konserttitalon korvaavien tilojen toteuttamismahdollisuutta uudisrakentamalla, Virtanen perustelee jatkoselvitystarvetta.