Turun kaupunki on sitoutunut syrjäytymisen ja alueellisen eriytymisen ehkäisemiseen. Toimenpiteissä hyödynnetään kohderyhmään ja asuinalueisiin liittyviä mittareita, data-analytiikkaa ja tutkimustuloksia.

Syrjäytymisen ja alueellisen eriytymisen ehkäiseminen ovat osa kaupungin yhteiskunnallista tehtävää ja ne myös nostettiin kaupungin keväällä päivitettyyn strategiaan sekä osaksi Smart & Wise Turku -kärkihanketta.

Syrjäytymisen ehkäiseminen on tärkeää paitsi inhimillisestä näkökulmasta niin myös hyvinvoinnin ja yhteiskuntarauhan kannalta. Syrjäytyminen on lisäksi merkittäviä kustannuksia aiheuttava tekijä. Erilaisissa laskelmissa syrjäytyneen nuoren arvioidaan maksavan yhteiskunnalle elämänsä aikana 370 000 – 1 M euroa.

- Kaupungin kunnianhimoinen tavoite on, että jokainen Turussa asuva lapsi, nuori ja aikuinen voi kokea kuuluvansa osaksi tätä yhteisöä ja yhteiskuntaa, kaupunginjohtaja Minna Arve toteaa.

Turun kaupunki hyödyntää tulevissa toimenpiteissään THL:n ja Me-säätiön kehittämää Syrjäytymisen dynamiikka -datatyökalua ja sen avulla saatua uutta tietoa nuorten syrjäytymisen riskitekijöistä ja niihin johtavista syistä Turussa. Työkalu osoittaa myös millaisia yhteyksiä erilaisilla syrjäytymisen tekijöillä on toisiinsa. Tiedon avulla apu ja tuki voidaan kohdentaa tehokkaammin sinne, missä vaikutus on suurin.  

Työkalun pohjana on poikkeuksellisen laaja ja tarkka THL:n Kohortti87-aineisto, johon on kerätty tiedot lähes kaikista kyseisenä vuonna Suomessa syntyneistä.

 

Tärkeiksi syrjäytymiseltä suojaaviksi tekijöiksi nousevat varhainen tuki perheille eri elämäntilanteissa ja nuorten tukeminen entistä vahvemmin kouluissa ja oppilaitoksissa. Turussa tilanne näyttäytyy osittain muuta Suomea parempana esimerkiksi niin, että turkulaisilla kolmekymppisillä on taustallaan poikkeuksellisen hyvin sujunut peruskoulu ja vähemmän riskitekijöitä ylipäätään. Toisaalta perusasteen jälkeisen tutkinnon puuttuminen on erityisen iso riski Turussa.

Tilastokeskuksen aineiston mukaan Turussa on 2 739 syrjässä olevaa 15-29-vuotiasta nuorta.

- Ajattelemalla rakenteita ja resursseja uudelleen voimme yhdessä saada merkittäviä konkreettisia muutoksia aikaiseksi niin että Turussa on syrjäytyneitä lapsia ja nuoria nolla, Me-säätiön toimitusjohtaja Ulla Nord toteaa.

Nuoren hyvinvoinnin edellytyksiä ovat usko itseen, tulevaisuuteen ja elämän merkityksellisyyteen sekä läheiset ihmiset ja mielekäs tekeminen. Kaupunki voi tukea syrjäytymistä ehkäisevää työtä muuttamalla toimintatapoja. Keskeistä on myös yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Esimerkiksi useat järjestöt, seurakunnat ja oppilaitokset tekevät jo nyt työtä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Uuden tiedon avulla voidaan kohdentaa nykyisiä palveluita entistä osuvammin ja lisätä nuorten mahdollisuuksia käyttää niitä.

Nuorten ohella on tärkeää, että kaupunki huomioi asuinalueiden erilaisuuden ja puuttuu tiukasti alueiden eriarvoistumiskehitykseen

- Esimerkiksi matalan kynnyksen palveluita, varhaista tukea ja digitaalisuutta on lisättävä, sanoo Turun hyvinvoinni ohjausryhmän puheenjohtaja Minna Sartes. Nuorten ohella on tärkeää, että kaupunki huomioi asuinalueiden erilaisuuden ja puuttuu tiukasti alueiden eriarvoistumiskehitykseen, Sartes jatkaa.

Seuraavaksi nykyisiä käytäntöjä kehitetään tutkimustulosten valossa ja tehdään ehdotukset uusista toimintatavoista. Lisäksi alueellisen eriytymisen seurantaan luodaan malli, jonka pohjalta konkreettisia toimenpiteitä toteutetaan alueilla.

Kaupunki ja Me-säätiö ovat tehneet merkittävää syrjäytymisen vastaista yhteistyötä jo Pansio-Pernon alueella, missä on tuettu lasten harrastustoimintaa ja työllistetty nuoria. Turun kaupungilla on lisäksi käynnissä esimerkiksi nuorten mielenterveyttä kouluissa tukevaa toimintaa sekä Vamos-toimintaa toisen asteen oppilaitoksissa.