Nuorten työpaja Fendari on viettänyt tänä syksynä 30-vuotisjuhlia. Se on nyt vanhempi kuin siellä työskentelevät nuoret. Paja elää ajassa, mutta perusajatus on pysynyt vuosien varrella samana.

Tule tutustumaan Fendariin

Fendarissa on seitsemän alle 29-vuotiaille työttömille nuorille tarkoitettua pajaa. Niistä viisi, metalli- puu-, kädentaito- ja logipaja sekä maalaamo, toimivat Amiraalistonkadun tiloissa. Tämän vuoden alussa uutena aloittanut viestintäpaja toimii Vimmassa, ja starttipaja sijaitsee Pansion nuorisotalon vieressä.

Paitsi mielekästä tekemistä, nuoret saavat Fendarista myös tukea elämänhallintaansa ja apua tulevaisuuden suunnitteluun. Siksi siellä työskentelee pajojen toiminnasta vastaavien työvalmentajien rinnalla viisi yksilövalmentajaa. Pajajakso kestää ensin sopimuksesta riippuen kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Sen jälkeen sitä jatketaan tarvittaessa.

Suunnitelma nuoren tarpeisiin

Toiminta on aina nuorelle vapaaehtoista, eikä hakijan tarvitse olla kuntouttavan työtoiminnan piirissä.

Nuoret päätyvät pajalle hyvin eri tavoin. Mahdollisuudesta voidaan vinkata esimerkiksi TE-toimistossa, Työpisteessä, Ohjaamossa tai koulussa nuoren lopettaessa sen. Ensin sovitaan tapaaminen urasuunnittelijan kanssa.

– Teemme aluksi kartoituksen muun muassa tulijan työhistoriasta, terveydentilasta ja siitä, miksi koulu on jäänyt kesken, jos on jäänyt. Harvalla on tietoa, millainen tekeminen kiinnostaisi, joten sopivaa pajaa mietitään yhdessä, kertoo urasuunnittelija Tara Puhakka. Myös pajajakson tavoitteet mietitään yhdessä nuoren kanssa. Jatkossa tavoitteiden toteutumista seurataan ja niitä päivitetään tarvittaessa.

Puhakka kertoo, että pajalle on mahdollista tehdä erilaisia sopimuksia. Esimerkiksi silloin, jos terveydentila rajoittaa nuoren toimintakykyä, voidaan sopia lyhemmästä työajasta. Vähimmillään työssä voi käydä kolmena päivänä viikossa neljä tuntia kerrallaan. Jos se ei onnistu, nuorelle mietitään pajan sijaan muita vaihtoehtoja.

– Periaatteessa pajalle otetaan kaikki halukkaat, jos on vapaita paikkoja. Aina se ei kuitenkaan ole oikea tai oikea-aikainen paikka, yksilövalmennuksen toiminnanjohtaja Hannele Norkooli sanoo.

Asiakastöitä ja projekteja

Puupaja ja maalaamo tekevät asiakastöitä, kuten huonekalujen korjausta ja pintakäsittelyä. Metallipajassa syntyy esimerkiksi grillejä, frisbeegolf-koreja ja kiukaita. Kädentaitopajassa taas tehdään uutta paljolti kierrätysmateriaaleista. Viestintäpajassa nuoret harjoittelevat esimerkiksi esitteiden tekoa ja valokuvausta, ja ovat samalla apuna Vimman viestinnässä.

Logipajalla toimii kaksi kertaa viikossa avoinna oleva retkivälinevuokraus, jossa nuoret toimivat asiakaspalvelijoina. Paja tekee myös korjaustöitä. Viime aikoina nuoret ovat ohjaajansa johdolla rakentaneet terasseja Taivassalossa olevan Tippsundin leirialueen mökkien edustoille. Lisäksi logipaja huolehtii nuorisopalveluiden sisäisistä kuljetuksista.

Paitsi asiakkailta tulleita työtehtäviä, Fendarin nuoret tekevät myös muita tuotteita. Niitä myydään kirjastoauton kanssa pidettävillä yhteismarkkinoilla, Forum Marinumissa ja Skanssin yhteispalvelupiste Monitorissa.

Starttipaja keskittyy antamaan tukea arjen perustaitojen opetteluun.

Starttipajassa nuoret harjoittelevat esimerkiksi siivousta ja ruuanlaittoa. Pajalaiset tekevät myös erilaisia projektitöitä, ovat mukana kummipuistotoiminnassa huolehtimassa kaupungin viheralueista ja käyvät auttamassa eläinhoitolan henkilökuntaa. Asiakastöitä starttipajalaiset eivät tee lainkaan.

Ajassa elävä kolmekymppinen

Norkooli ja työvalmennuksen toiminnanjohtaja Joni Laine ovat molemmat työskennelleet Fendarissa vuodesta 1999. Parissakymmenessä vuodessa toiminta on muuttunut. Nuorille annettava elämänhallinnan tuki on esimerkiksi tullut osaksi palvelua ja henkilökuntaa on vakinaistettu vuosien varrella. Uusia pajoja on otettu kokeiluun ja toisia lakkautettu. Uusimpia tulokkaita ovat 2012 perustetut starttipaja ja metallipaja sekä tämän vuoden alusta Vimman mediapajasta muotoutunut ja Fendarin alle siirtynyt viestintäpaja.

– Joskus meillä oli verhoomo, jossa verhoiltiin huonekaluja. Jossain vaiheessa oli kierrätyspaja, jossa tehtiin samanlaista työtä kuin Ekotori tekee nykyään, Laine muistelee.

– Aluksi millään pajalla ei tehty omia tuotteita, vaan pelkkiä tilaustöitä, Norkooli kertoo.

Paitsi Fendari, myös siellä käyvät nuoret ovat muuttuneet.

– Aiemmin lähes kaikilla nuorilla oli tullessaan taustalla joko ammattitutkinto tai keskeytetty ammattioppilaitos. Nykyään suurimmalla osalla tulijoista ei ole ollenkaan ammatillista koulutusta, Laine kertoo.

Pajasta jää käteen paitsi elämänhallinnan taitoja, tarvittaessa myös osaamistodistus, joka on mahdollista saada huomioitua myöhemmissä opinnoissa.