Näyttely kertoo Turussa vaikuttaneiden porvarisnaisten ja Turun linnassa asuneen kreivitär Kristina Katarina Stenbockin kautta naisten elämästä 1600-luvun Turussa. Naisten värikkäiden elämänkäänteiden kautta piirtyy kuva elämästä aikana, jolloin kirkko ja yhteiskunta säätelivät käsityksiä naisten kasvatuksesta ja asemasta, sopivasta käytöksestä, rakkaudesta ja avioliitosta.

Opastukset ja luennot

 

Turun historiasta kerrottaessa naiset on usein sivuutettu lyhyesti vain muutamalla sanalla. Uusin Turun yliopistossa tehty historian tutkimus on nostanut esille 1600-luvun naisia aktiivisina ja hyvin vaikutusvaltaisinakin toimijoina. Tarinoiden kautta piirtyy kuva elämästä aikana, jolloin kirkko ja yhteiskunta säätelivät käsityksiä naisten kasvatuksesta, asemasta, sopivasta käytöksestä, rakkaudesta ja avioliitosta. Suuresta kontrollista huolimatta naiset vaikuttivat tekijöinä ja toimijoina, ja luovivat vaikeinakin aikoina tarmokkaasti elämässään eteenpäin kukin parhaan kykynsä mukaan. 

Näyttelyn keskiössä ovat kuuden naisen monivaiheiset ja värikkäät elämäntarinat. Naiset toimivat niin menestyvien liiketoimintojen pyörittäjinä, merkittävinä työnantajina kuin aviovaimoina ja äiteinä.

Kristina Katarina Stenbock saapui Suomeen vuonna 1637 Suomen kenraalikuvernööriksi nimitetyn miehensä kreivi Pietari Brahen kanssa. Kreivittären velvollisuuksiin kuului olla miehensä tukena, osallistua matkoille sekä antaa neuvoja tyttärensä aateliseen kasvatukseen.

Leskeksi tultuaan Karin Hakola jatkoi Hakolan kauppiassuvun kauppahuoneen toimintaa omistaen yhden Turun suurimmista kauppahuoneista ja hoitaen laajaa ulkomaan tuonti- ja vientikauppaa. Leskenä hänestä tuli huonekunnan arvovaltaisin jäsen ja perheensä edustaja.

Elin Såger puolestaan toimi rautaisena ruukinpatrunessana ja oli ruukkiensa kautta merkittävä työnantaja Suomen alueella. Elin otti miehensä omaisuuden ja liiketoiminnan hoitaakseen jäätyään leskeksi 45-vuotiaana. Lesken vastuulle jäi Turun kauppahuone sekä Fiskarsin, Mustion ja Antskogin ruukit.

Varakkaiden rouvien joukkoon kuului myös Ingeborg Gerdner, joka pyöritti varsin laajaa panttilainatoimintaa ja hankki huomattavan suuren omaisuuden. Hän puolusti väsymättömästi omia ja lastensa oikeuksia, ja taisteli vuosia valtavasta perinnöstä setiään vastaan.

Porvarisnaisista perinteisemmässä vaimon ja äidin roolissa vaikuttivat sisarukset Magdalena ja Katarina Wernle, joista Katarina avioitui pormestari Lietzenin kanssa ja Magdalena silkkikauppias Schultzin kanssa. Synkimmän kohtalon koki onnettoman avioliiton seurauksena miehensä myrkyttämisestä kuolemaan tuomittu nuori porvarin vaimo Margareta Kitt.

Turun museokeskuksen kokoelmien esineistön lisäksi näyttelyssä on esillä esineistöä Ruotsin Nordiska Museetista, Kansallismuseosta, Reitzin säätiöstä, Turun Tuomiokirkkomuseosta, Rikosmuseosta ja Turun yliopiston kirjastosta.

Näyttelyn on tuottanut Turun museokeskus ja näyttelyn sisältö pohjautuu Turun yliopiston tutkijoiden tutkimustyöhön. Näyttelyn yhteistyökumppaneina ovat olleet Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemia sekä 1600-luvun harrastajien ja elävöittäjien yhdistys Gars ry. Turun linnan Asiakasraati on ollut mukana suunnittelemassa näyttelyyn liittyvien tapahtumien ja luentojen sisältöjä sekä valinnut näyttelyn tähtiesineitä, joista tuotetaan esine-esittelyvideoita sosiaalisessa mediassa jaettavaksi.