Voimaperheet-ohjelman käyttöä jatketaan Turun neuvoloissa yhteistyössä Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen kanssa kahtena seuraavanakin vuonna. Toimintamallin tavoite on tunnistaa perheen mahdolliset ongelmat varhaisessa vaiheessa ja puuttua niihin nopeasti. Tässä on myös onnistuttu.

Lisätiedot: 

Voimaperheet-toimintamalli  (Turun yliopisto)

Lapsen psykososiaalista toimintakykyä arvioidaan neuvolan 4-vuotisterveystarkastuksessa. Perhe täyttää kotonaan ennen neuvolakäyntiä Voimaperheet-lomakkeen, joka palautetaan neuvolaan. Tavoitteena on tunnistaa perheet, jotka voisivat hyötyä Voimaperheet-ohjelmasta. Kaikilla seulottavilla perheillä on mahdollisuus osallistua hoito-ohjelmaan.

Perhevalmentaja on viikoittain perheen kanssa yhteydessä puhelimitse. Perhevalmentajan ohjauksessa vanhempi harjoittelee vanhemmuutta vahvistavia taitoja mm. myönteistä vuorovaikutusta ja palkitsemista, huomion jakamista, arjen tilanteiden suunnittelua, yhteistyötä päiväkodin ja koulun kanssa sekä hallittua lapsen rajoittamista. Perhevalmentaja toimii perheen kanssa samassa digitaalisessa hoitoympäristössä ja kannustaa perhettä jatkuvasti hoito-ohjelman läpikäymiseen sähköposti- ja tekstiviesteillä.

Voimaperheet-vanhempainohjauksen verkkopalvelu on perheiden käytössä ajasta ja paikasta riippumatta. Lapsen molemmat huoltajat pyritään sitouttamaan hoito-ohjelmaan.

Hyviä tuloksia

Hoito-ohjelmaan osallistuneessa ryhmässä lasten käytösongelmat vähenivät ja vanhemmuuden taidot paranivat merkittävästi verrattuna pelkän vanhemmuuden tietopaketin saaneeseen verrokkiryhmään. Vuoden seurannassa yli 80 prosenttia valmennusta saaneiden perheiden lapsista ei olisi enää valikoitunut hoito-ohjelmaan käyttäytymisen ongelmien takia. Suppeampaa tukea saaneissa verrokkiryhmän perheissä vastaava luku oli 66 prosenttia. Ohjelma vähensi lisäksi lasten ahdistuneisuutta, mielialaoireita ja uniongelmia sekä paransi lasten empatiakykyä verrattuna vertailuryhmään vuoden seuranta-aikana. Lisäksi interventioryhmän perheet käyttivät lähes puolet vähemmän terveyspalveluita kuin verrokit. Vanhempien tyytyväisyys ohjelmaan oli huomattavan korkea.

Ohjelma vähensi myös lasten ahdistuneisuutta, mielialaoireita ja uniongelmia sekä paransi lasten empatiakykyä verrattuna vertailuryhmään vuoden seuranta-aikana. Lisäksi interventioryhmän perheet käyttivät lähes puolet vähemmän terveyspalveluita kuin verrokit.