TFO:n orkesterin konserteissa kävi viime vuonna 58 000 kuulijaa, mikä on 2000-luvun kävijäennätys. Tilastoituja liikuntapaikka- tai palvelukäyntejä oli 1,6 miljoonaa. Kaupunginkirjastossa käyntejä oli noin kaksi miljoonaa ja nuorisopalveluiden toimipisteissä ja tapahtumissa lähes 750 000. Kaupungin museoissa vieraili noin 352 000 asiakasta.

– Vuoden 2018 useampaan miljoonaan nousevat käyntimäärät osoittavat, että Turun kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut ovat erittäin tärkeä ja olennainen osa kaupunkilaisten arkea, juhlaa ja hyvää elämää. Korkealaatuiset palvelumme houkuttelivat myös matkailijoita kaupunkiin, toteaa Turun vapaa-aikatoimialan johtaja Minna Sartes.

– Tarjoamme turkulaisille eväitä ja virikkeitä aktiiviseen elämäntapaan ja sitä kautta hyvinvointiin, monet palveluistamme ovat kohtuuhintaisia tai jopa kokonaan maksuttomia. Vapaa-ajan palvelut ovat Turussa lähellä ja periaatteessa jokaisen saavutettavissa, pyrimme lisäämään myös yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Kehitämme ja uudistamme toimintaamme yhdessä asukkaiden ja kumppanien kanssa, jotta palvelumme jatkossakin vastaavat kasvavia ja muuttuvia tarpeita, korostaa Sartes.

Filharmonisen orkesterin konserteissa ennätysmäärä kävijöitä

Turun filharmonisen orkesterin 122 konsertissa kävi vuonna 2018 huimat 58 000 kuulijaa. Kävijämäärä on 2000-luvun ennätys, määrä nousi lähes 5 000 kuulijalla vuoteen 2017 verrattuna.

Orkesterin 209 erilaisessa tapahtumassa oli yhteensä lähes 70 000 kävijää. Sinfoniasarjan suosio jatkui edelleen, täyttöaste ylsi hieman yli 94 %:iin. Sarjan täyttöaste on neljänä vuonna peräkkäin ollut yli 90 %. Kantaesityksiä oli viisi. 

Taidetestaajia Turun filharmonisen orkesterin konsertissa. Kuva: Pia Jalkanen.

Myös yleisötyön osalta vuosi oli menestys. Lasten tapahtumissa oli osallistujia lähes 15 130, mikä on yli tuhat enemmän vuoteen 2017 verrattuna. Verkkokonsertteja orkesterilla oli 13.

TFO:n ohjelmassa oli monipuolisia ja korkeatasoisia taide-elämyksiä, solisteina ja kapellimestareina nähtiin kotimaisia ja ulkomaisia huipputaiteilijoita. Vuoden kohokohtiin kuuluivat muun muassa varjoteatterin keinoin visualisoitu Pähkinänsärkijä-baletin konserttiversio 8.-luokkalaisille taidetestaajille, vuoden avajaiskonsertti ylikapellimestari Leif Segerstamin, basso Matti Salmisen ja sopraano Kaisa Rannan kanssa sekä syksyn sinfoniasarjan päättänyt uuden musiikin konsertti säveltäjä-kapellimestari Magnus Lindbergin ja klarinetisti Kari Kriikun kanssa.

Vuoden suurtuotanto Sinfonia palloiluhallille -konsertti Kupittaan palloiluhallissa Turun päivän aattona oli yleisömenestys ja keräsi runsaat 2 650 katsojaa. Maksuton konsertti toi musiikin ja urheilun yhteen.

Turun liikuntapaikat ahkerassa käytössä

Turun liikuntapaikkojen kävijämäärät kasvoivat vuonna 2018. Seurojen, yhdistysten ja muiden ryhmien vuorovarauksia tilastoitiin varattavissa liikuntapaikoissa noin 316 600 tuntia. Määrä oli noin 25 700 tuntia suurempi kuin vuotta aiemmin. Liikuntakäyntejä seurojen ja yhdistysten vuoroilla sekä urheilutapahtumissa kertyi siten miljoonia.

Tilastoituja liikuntapaikkakävijöitä oli 1,6 miljoonaa. Uimahalleissa ja maauimaloissa oli käyntejä yli 808 000. Kasvua edelliseen vuoteen oli 30 000 (2017: 778 000). Muita tilastoituja liikuntapaikka- tai palvelukäyntejä oli 800 400. Suuri osa liikuntapaikoista, esim. kentät ja kuntoradat, ovat kuitenkin valvomattomia, joten niistä ei ole tilastotietoja.

Koripalloa Kupittan palloiluhallissa. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy.

Vuoden 2018 liikuntapaikaksi valitussa Kupittaan palloiluhallissa urheiltiin noin 14 000 tuntia. Kupittaan urheiluhallissa kuntosali- ja yleisurheiluharjoittelukäyntejä oli yhtä paljon kuin vuonna 2017 eli 203 000. Impivaaran ja Varissuon jäähallien luistelijamäärä jäi Impivaaran remontin takia 209 000 luistelijaan (2017: 217 000).

Liikkumaan aktivoinnin toiminnoissa ja palveluissa oli 104 500 käyntiä. Lasten liikunnan ihmemaan kävijämäärä oli yli 31 000. Koululiikunnassa kilpailuihin osallistui noin 7 400 oppilasta ja harrastetoimintaan runsaat 16 800. Turun Liikkuvan koulun harrasteliikuntaryhmissä liikkui keväällä viikoittain keskimäärin 2 800 ja syksyllä 3 000 lasta ja nuorta.

Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksen suksivuokraamon lainasuksilla hiihti yli 5 200 koululaista tai päiväkotilasta. Määrä pysyi samana vuotta aiemmin. Varsinaisia maksavia käyttäjiä oli yli 3 100, joista kaksikolmasosaa oli lapsia.

Kupittaan luistelumadon lainaluistimilla luisteli yli 1 700 alakoulujen ja runsaat 1 600 yläkoulujen tai lukion oppilasta. Maksavia käyttäjiä luistinvuokraamossa kirjattiin 1 370 (2017: 1 430). Maksuttomissa Mihi-liikuntaryhmissä käyntejä kertyi yli 7 600. Kasvua vuoteen 2017 oli yli 900. 

Lähikirjastot, e-aineistot ja tapahtumat vuoden voittajia

Turun kaupunginkirjastossa oli vuonna 2018 lähes kaksi miljoonaa asiakaskäyntiä. Lähikirjastojen käynneissä oli kasvua 8,1 %, mutta kirjastokäynneissä yhteensä oli hienoista laskua 2,7 %.

Asiakaspäätteet ahkerassa käytössä Turun pääkirjastossa. Kuva: Petteri Mäntysaari.

Kirjastolainoja kertyi viime vuonna 3,1 miljoonaa, joka oli hieman edellisvuotta enemmän. E-kirjojen ja -äänikirjojen lainat kasvoivat jopa 66,5 % ollen 28 000, myös verkkokirjaston käyttö lisääntyi. Lainaamisen helppous lisäsi e-aineistojen käytön kasvua, joka ehkä osaltaan hieman vähensi kirjastojen kävijämäärää.

Kaupunginkirjaston järjestämiin tapahtumiin osallistui yli 47 000 henkilöä, joka on 18 % edellisvuotta enemmän. Kirjastojen käyttäjäkoulutuksissa osallistujia oli lähes 12 000.

Kirjaston vuosi oli täynnä monipuolista ohjelmaa ja kirjallisuuden harrastamista tukevaa toimintaa. Tärkeimmiksi teemoiksi nousivat lukutaidon kehittäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen, ne antavat kirjaston toiminnalle suunnan myös tulevina vuosina. Kirjaston yhä tiiviimpi yhteistyö koulujen ja varhaiskasvatuksen kanssa ja erityisryhmiä huomioivat ja aktivoivat kampanjat – kuten Koko Turku lukee ja Omakirjasto – ovat hyviä esimerkkejä aikaansaannoksista.

Monipuolinen tarjonta kiinnosti nuoria

Turun kaupungin nuorisopalveluiden toimipisteissä vierailtiin vuonna 2018 melkein 750 000 kertaa. Pelkästään lastenkulttuurikeskus Seikkailupuiston ovet kävivät vuoden aikana lähes 185 000 kertaa.

Vimman avoimessa keramiikkapajassa voi kokeilla dreijausta. Kuva: Tiia Suorsa.

Vimman ohjattu toiminta oli yhtä suosittua kuin edellisenäkin vuotena, esimerkiksi avoimet taidepajat olivat hyvin usein täynnä. Vimman tilat olivat ahkerasti niin nuorisopalveluiden kuin ulkopuolisten vuokraajienkin käytössä. Kaikkiaan Vimmassa laskettiin reilut 68 000 käyntiä.

14 alueellista nuorisotilaa toimivat entiseen tapaan nuorten olohuoneina. Esimerkiksi Runosmäen nuorisotilassa käytiin 74 000, Lausteella 49 000 ja Teräsrautelan nuorisotilassa 44 000 kertaa. Näillä alueilla asuu paljon nuoria, mikä näkyy tilojen vilkkautena. Myös Hansan pop up -nuorisotila oli suosittu, nuoret kävivät siellä yli 24 000 kertaa..

Vuosi 2018 oli nuorten palveluissa juhlavuosi: nuorten työpaja Fendari täytti 30 vuotta, tieto- ja neuvontapalvelu Nuorten Turku 15 vuotta ja etsivä nuorisotyö Komppi 10 vuotta.

Suosittuja tapahtumia olivat muun muassa Varissuon Etnofest ja yläkoululaisten koulunpäätöstapahtuma #päättäjäiset, joissa molemmissa oli toukokuussa reilut 2 500 osallistujaa.

Mielenkiintoista museotoimintaa

Turun museokeskuksen ja Vanhan Suurtorin tiloissa vieraili vuoden 2018 aikana runsaat 394 000 asiakasta (2017: 466 127): Turun linnassa 134 860 (2017: 142 530), Luostarinmäen käsityöläismuseossa 40 097 (2017: 45 981), Biologisessa museossa 9 500 (2017: 21 126), Apteekkimuseossa 15 193 (2017: 12 576), Kuralan Kylämäessä 112 520 (2017: 113 205), WAMissa 39 787 (2017: 92 023), Vanhan Suurtorin gallerioissa, Taidelainaamossa ja vuokrattavissa tiloissa 42 141 (2017: 38 686).

Opastus Apteekkimuseo ja Qwenselin talossa. Kuva: TMK / Joonas Mäkivirta.

Apteekkimuseo ja Qwenselin talo vietti 60-vuotisjuhlavuottaan ja avattiin uudistettuna kesäkuussa. Vuonna 2014 alkaneessa hankkeessa parannettiin mm. saavutettavuutta ja näyttelyiden tietosisältöjä. Pääsisäänkäynti siirrettiin joenrannasta pihan puolelle. Museon aukioloaika muutettiin ympärivuoden auki olevaksi.

Turun linnan monipuoliset tapahtumat kiinnostivat yleisöä. Suljetut ovet -kierrokset houkutteli paikalle satoja osallistujia, ja ensi kertaa järjestetyt Pako linnasta -seikkailutapahtumat varattiin hetkessä loppuun. WAMissa nähtiin vuoden aikana Hannu Väisäsen, Simo Heleniuksen sekä Hertta Kiisken ja Jenna Sutelan näyttelyt. Lokakuussa avatussa ja 13.1.2019 päättyneessä Sisällissota-näyttelyssä vieraili 11 433 kävijää.

Biologinen museo jouduttiin sulkemaan kesken kesäkauden putkivaurion vuoksi. Museorakennukseen tehdään korjaustöiden yhteydessä parannuksia asiakaspalvelutiloihin. Museo avataan yleisölle kevään 2019 aikana.

Kontti huudeilla – Asuinalueet asukkaiden silmin

Kontti huudeilla – Asuinalueet asukkaiden silmin -projektissa Museokeskus jalkautui touko-, kesä- ja elokuussa Runosmäen, Pansio–Pernon ja Halisten asuinalueille. Vuorovaikutussuunnittelijan, yhteisötaiteilijan ja -pedagogin ohjauksessa tallennettiin ikäihmisten kanssa kulttuuriperintöä, lasten kanssa tehtiin nykydokumentointia. Toiminnan keskipisteinä olivat vapaa-aikatoimialan Kontti sekä Runosmäen kirjasto, Me-talo ja Huudi.

Katedralskolanin kaivauksilla näkymä 1400-luvun kellarista kohti koripallotelinettä. Kuva: Heikki Räisänen.

Katedralskolanin liikuntasalin pop up -museo esitteli arkeologisia kaivauksia

Kesäkuussa avattu Katedralskolanin liikuntasalin arkeologisia kaivauksia esittelevä pop up -museo Turku goes Underground saavutti valtavan suosion. Kesä- ja heinäkuussa järjestetyillä kierroksilla vieraili lähes 4 500 kävijää. Pop up -museosta vastasi Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala yhdessä kaivauksista vastuussa olevan Muuritutkimus Oy:n kanssa.