Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko vieraili maanantaina 25.2. Runosmäen vanhuskeskuksessa ja tapasi talon asukkaita. Runosmäen vanhuskeskuksessa asuu yli 200 ikäihmistä ja se on näin ollen Turun suurin vanhuskeskus.

(Kuvassa vanhus- ja vammaispalvelujen palvelualuejohtaja Sari Ahonen (vas.), ministeri Annika Saarikko sekä Runosmäen vanhuskeskuksen asukkaita)

- Meillä oli ilo saada ministeri Saarikko tänne vieraaksi. Olemme kiertäneet osastoilla, jututtaneet asukkaita ja esitelleet ministerille Turun vanhuspalveluita, toimialajohtaja Riitta Liuksa kertoi.

Ministeri Saarikko kertoi vierailleensa työnsä puolesta monissa vanhuspalveluiden yksiköissä, mutta Turussa on tullut vierailtua vähemmän. Runosmäen vanhuskeskus sai ministeriltä kiitosta viriketoiminnasta ja kodinomaisuudesta sekä siitä, miten Turku mittaa laatua omissa vanhuspalveluissaan.

- Kävimme äsken vanhuspalveluiden johtajien kanssa keskusteluja mm. siitä, miten Turku on päättänyt satsasta vanhuspalvelujen henkilöstön täydennyskoulutukseen. Turussa ollaan jo siinä tilanteessa, että ilman ulkomaalaistaustaista työvoimaa palvelut eivät pyörisi. Tarvitsemme siis jatkossa yhä enemmän työperäistä maahanmuuttoa, edellyttäen tietysti, että kielitaito on kohdillaan.

Ministeri nosti esiin myös huolensa siitä, mistä löytyy tulevaisuudessa riittävästi osaavaa vanhuspalveluhenkilöstöä.

- Parhaillaan on käynnissä nuorten yhteishaku. Meidän kaikkien pitäisi olla huolissaan siitä, miten nuoret saadaan houkuteltua alalle. Mutta myös siitä, miten saamme nykyiset hoitajat jaksamaan ja pysymään alalla jatkossakin, myös kotihoidossa, Saarikko muistutti.

Runosmäen vanhuskeskuksen asukas Laina (95 v.) keskusteli pitkään ministeri Annika Saarikon kanssa.

Negatiivinen uutisointi vanhustenhuollon tilasta ei ministeriä yllättänyt

Ympärivuorokautisessa hoivassa asuvat asukkaat ovat valtakunnallisestikin vaativasti muistisairaita, jotka ovat poikkeuksellisen iäkkäitä.

- Eliniän nousu on johtanut siihen, että palveluissa on uudenlainen käyttäjäryhmä. 20–30 vuotta sitten vanhainkodissa elettiin ihan eri maailmassa kuin nykypäivän ympärivuorokautisessa hoivassa. Vaativan hoivan ryhmä kasvaa koko ajan. Siksi erityisesti esimiestyöltä vaaditaan tänä päivänä paljon.

Viime aikoina mediassa vellonut keskustelu vanhustenhoidon tilasta ei ole ministeri Saarikkoa harmittanut.

- Nyt kerrankin keskustellaan hoidon sisällöstä. Tämä aihe koskettaa ihmisiä erityisesti siitä syystä, kun me kaikki vanhenemme ja asia koskettaa monien läheisiä. Minusta välillä unohtuu kuitenkin se, että sekä julkisella ja yksityisellä hoiva on pääasiassa hyvää. Tätä raskasta työtä tekevistä hoitajista ei kritiikki varmasti tunnu hyvältä.

Ministeri Annika Saarikko (vas.), palvelualuejohtaja Sari Ahonen, vs. asumispalvelujen johtaja Sari Hievanen, toimialajohtaja Riitta Liuksa ja yksikön esimies Nina Ailio

Ikääntyneiden palveluohjaus ja sosiaalipäivystys hyviä maakunnallisia esimerkkejä

Ministeri otti kantaa myös perustuslakivaliokunnan sote-lausuntoon.

- Hallituksesta sote ei jää kiinni. Aikataulun riittävyydestä vastaa sosiaali- ja terveysvaliokunta. Osa perustuslakivaliokunnan muutosesityksistä voidaan tehdä eduskunnassa, osa kysymyksistä on visaisempia ratkaistavaksi. Meillä on hallituksessa valtava työ edessä.

Ministeri Saarikko muistutti, että osassa maakunnissa työtä jatketaan lainsäädännöstä huolimatta, mutta maakuntia ei saada yhdenmukaisiksi ilman valtakunnallista lainsäädäntöä.

-  Jos haluamme koko Suomeen yhdenmukaiset sote-palvelut, se käy vain ison valtakunnallisen uudistuksen myötä. Lain läpimenoon on edelleen mahdollisuus olemassa. Uudistuksesta ei tietenkään tule täydellinen kerralla, vaan uudistustyö jatkuu lakien läpimentyäkin.

Saarikko kuitenkin myönsi, että viimeiset puolitoista vuotta sote-keskustelu on ollut kansalaisia vieraannuttavaa.

- Emme ole riittävästi pystyneet perustelemaan kansalle, miksi uudistusta tarvitaan. Siksi tämä viime aikojen vanhuskeskustelu on ollut todella tärkeää, jotta muistamme, miksi uudistusta ylipäätään tarvitaan. Kyse on myös poliittisesta uskottavuudesta ja politiikan kyvystä tehdä isoja päätöksiä.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa muistutti, että Varsinais-Suomessa on keskitytty kuluneen vuoden aikana työn kehittämiseen.

- Olemme hyvinvointitoimialalla tehneet sitä työtä, joka on ollut tarpeen tehdä joka tapauksessa. Paluuta entiseen toimintaan ei ole ja meillä on aito halu viedä asioita eteenpäin. Hyviä esimerkkejä maakunnallisista onnistumisista ovat esimerkiksi yhteinen ikääntyneiden palveluohjaus KomPAssi sekä maakunnallisesti toimiva virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys, Liuksa kertoi.