Yhteiskunnan nopea ja monella tasolla meneillään oleva muutos pitää myös Turun suomenkielisen työväenopiston valppaana. Toiminnan taustalla on monia tärkeitä arvoja, jotka eivät suoranaisesti näy opinto-ohjelmassa mutta määräävät osaltaan kurssitarjonnan.

Turun suomenkielinen työväenopisto:

  • Turun kaupungin omistama vapaan sivistystyön aikuisoppilaitos
     
  • perustamisvuosi 1908, samana vuonna aloitti myös Åbo svenska arbetarinstitut
     
  • poliittisesti ja ideologisesti sitoutumaton, voittoa tuottamaton
     
  • opiskelijoita noin 15 000, tuntiopettajia 150
     
  • vuosittain kursseja 850-900, opetustunteja 20 000
     
  • vuosibudjetti 2,2 miljoonaa euroa, josta reilu puolet valtionavustusta

– Meillä kulkevat rinnakkain tulevaisuus ja perinteet. Uuden rinnalla tarjoamme myös sitä tuttua, säilytämme perinteitä. En usko, että tulevaisuutemme opistona olisi uhattuna. Päinvastoin, toteaa työväenopiston rehtori Sanna Orusmaa.

Toiminta kansalais- ja työväenopistoissa perustuu elinikäisen oppimisen periaatteeseen. Tavoite on lisätä yksilön elämänsisältöä ja -laatua, henkistä ja fyysistä hyvinvointia, kehittää persoonallisuutta sekä auttaa arjessa ja työssä jaksamisessa. Lisäksi opistotyön päämääränä on edistää kansanvaltaisuutta, tasa-arvoa ja monipuolisuuden toteutumista yhteiskunnassa.

En usko, että tulevaisuutemme olisi uhattuna. Päinvastoin.

Kurssivalikoimassa uutta ja vanhaa

Paraikaa opistossa suunnitellaan kursseja ensi lukuvuodelle. Oppiaineet on ryhmitetty kolmeen tiimiin: kielet, kädentaito- ja taide- sekä elämänhallintatiimiin. Jokainen tiimi tarjoaa joka vuosi noin 15% täysin uusia kursseja. Tämä tarkoittaa lähes 7000 opetustuntia uutuuskursseja vuodessa.

Tiimit tarkkailevat jatkuvasti muotivirtauksia napsien ideoita maailmalta. Ei ole aivan helppoa ennustaa, mikä kulloinkin vetoaa opiskelijoihin.

– Esimerkiksi muutama vuosi sitten tuli kodin järjestämisen menetelmä KonMari, ja otimmekin sen heti kurssitarjontaan. Suosittu siitä tuli kuitenkin vasta seuraavana vuonna.                                                                               

Orusmaa on oppiaineiden lisäksi myös ylpeä opiston korkeatasoisesta luentotarjonnasta. Lukuvuodessa on noin 120 historiaa, päivänpolitiikkaa, kulttuuria, taidetta, musiikkia, rakentamista tai vaikkapa matkailua käsittelevää luentoa.

– Viime vuodet on tarjottu myös verkkoluentoja, joita muut kansalaisopistot voivat tilata. Jos vaikka Mäntsälän kansalaisopisto haluaa luennon eikä heille käy reaaliaikainen verkkoluento Turun työväenopistolta, saavat he sen tallenteena. Esitysaikaa omassa opistossa on pari vuorokautta, selvittää Orusmaa.

Työväenopisto ei saa tuottaa voittoa, mutta tappiolliseksikaan sen toiminta ei saa kääntyä. Kurssin hinnasta 57% tulee tukena valtiolta ja loput kulut opiskelijat maksavat kurssimaksuissa. Yhden oppitunnin hinta opiskelijalle on noin 1,4 euroa.

– Kynsin ja hampain yritämme pitää kurssihinnat niin matalina, ettei hinta olisi kenellekään kynnyskysymys, Orusmaa toteaa.

– Kun valtionosuustunnit ovat täynnä, tarjoamme omakustannekursseja, joissa kurssihinta on jonkin verran kalliimpi. Näissä kursseissa kurssimaksut kattavat kokonaisuudessaan opettajan palkkamenot. Tällä keinolla saamme kasvatettua kokonaisoppituntimäärää vuodessa lähes 2500 tunnilla. Kurssimaksulla katetaan ainoastaan opettajan palkka, kertoo Orusmaa.

Kuntonyrkkeilyä työväenopistossa. Kuva: Lea Froloff

Kotouttavaa koulutusta

Työväenopistossa maahanmuuttajakotiäidit voivat opetella suomen kieltä ja yhteiskuntataitoja. Opetus järjestetään Turun suomenkielisen työväenopiston ja Turun kaupungin hyvinvointitoimialan ulkomaalaistoimiston KOTO-toiminnan yhteistyönä.

Samaan aikaan kun kotiäidit opiskelevat vaikkapa lukemaan ja kirjoittamaan, leikkivät heidän taaperonsa naapuriluokassa.

Työväenopisto vastaa opetuksesta ja lastenhoidosta huolehtii kaupungin sivistystoimialan varhaiskasvatus. Oppitunneille saadaan myös omakielisiä avustajia, sekä suomen kielen kurssiryhmiin vapaaehtoisia opettajia Turun Akateemiset naiset -yhdistyksestä.

Jo kotoa lähtö on monelle maahanmuuttajaäidille iso asia.

– Jo kotoa lähtö kaupungille lapsen kanssa on monelle maahanmuuttajaäidille iso asia. Osalle opetetaan alusta pitäen kulkeminen bussissa ja näytetään, missä sijaitsevat Kela, TE-toimisto tai kirjasto, kuvailee Orusmaa.

Työväenopistossa järjestetään myös nuorisotakuukoulutusta 16-29 -vuotiaille maahanmuuttajanuorille, joilla ei vielä ole Suomessa toisen asteen koulutuspaikkaa. Viime vuonna 40 opiskelijasta 38 sai jatko-opiskelupaikan, viisi heistä aloitti lukion.

Opiskellaan ranskaa! Kuva: Lea Froloff

Täällä ei kilpailla eikä stressata

Orusmaa uskoo kansalais- ja työväenopistojen tekevän niin tärkeää työtä yhteiskunnassa, ettei niiden roolia kukaan muu pysty korvaamaan. Väestö monipuolistuu, suuret ikäluokat eläköityvät, keski-ikäisillä on vapaa-aikaa ja halua opiskella sekä harrastaa, nuoretkin ovat löytäneet opiston.

Erityistukea tarvitseville työväenopisto tarjoaa opetusta taideaineissa ja elämänhallintataidoissa. Erkkajooga on uusi tapa harjoittaa joogaa ja taidetta yhdellä kertaa. Ryhmässä harjoitellaan jokin jooga-asento ja tehdään sitten vaikkapa savesta joogaava figuuri.

Täällä tehdään asioita, joista tulee hyvä mieli.

– Tämä on paikka, jossa piinkovaan maailmaan valmistautuvien nuortenkaan ei tarvitse kilpailla eikä stressata. Tehdäänkin asioita, josta tulee hyvä mieli. Samalla opitaan tietoja ja taitoja, jotka eivät välttämättä liity uralla etenemiseen, Orusmaa pohtii ja jatkaa nuorten toivovan erityisesti luovuutta vaativia kursseja esimerkiksi eri kuvataiteissa ja kädentaidoissa.

– Yksi päätavoitteemme on löytää ja saada aktivoitua syrjäytymisvaarassa olevia henkilöitä. Osallistuminen kursseille, sosiaaliset kontaktit ja opittu asia ovat tärkeitä minäkuvan ja itsetunnon vahvistajia.

Kurssien asiakaspalautekyselyistä selviää opiskelijoiden pitävän opiston opetusta korkeatasoisena. Yhtä tärkeänä opittujen tietojen ja taitojen lisäksi opiskelijat pitävät sosiaalisia kontakteja muihin opiskelijoihin ja opettajiin.

– Kurssi voi olla joillekin viikon ainoa hetki, jolloin on mahdollisuus rupatella muiden kanssa. Opiston opetuksella on monia tärkeitä tekijöitä, jotka eivät suoranaisesti näy opinto-ohjelmaesitteessä, muistuttaa Orusmaa.