Unen määrä vähenee, ja päiväväsymys ja oireilu lisääntyvät murrosiässä. Terveyteen liittävä elämänlaatu on parempi niillä lapsilla ja nuorilla, jotka nukkuvat enemmän tai eivät kärsi päiväväsymyksestä.

Lisätiedot: 

TtM Marja-Liisa Gustafsson esittää väitöskirjansa Koululaisten uni, oireilu ja terveyteen liittyvä elämänlaatu – viiden vuoden kohorttitutkimus julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 12.4.2019
klo 12.
(Turun yliopisto, Medisiina, Osmo Järvi -sali). 

Gustafssonin viiden vuoden seurannan aikana koululaisten unen määrä väheni yli tunnilla yössä. Tytöillä väheneminen oli suurempaa kuin pojilla. Terveyteen liittyvä elämänlaatu oli parempi niillä koululaisilla, jotka nukkuivat riittävästi tai jotka eivät kärsineet päiväväsymyksestä. Lisäksi lasten itseraportoitu oireilu lisääntyi selvästi murrosiän aikana. Tytöillä oireilu oli poikia yleisempää.

Tulokset käyvät ilmi TtM Marja-Liisa Gustafssonin väitöstutkimuksesta. Seurantatutkimuksessa selvitettiin koululaisten unen määrää, päiväväsymystä, terveyteen liittyvää elämänlaatua sekä itseraportoitua oireilua (päänsärky, vatsakipu, selkäkipu, niska-hartiakipu sekä psyykkiset oireet) 10-, 12- ja 15-vuotiaana. Viiden vuoden seurantatutkimukseen osallistui yli 1000 turkulaista koululaista. Tutkimus on osa Turussa toteutettua monitieteistä Koulut liikkeelle -hanketta.

Kouluterveydenhuollolla ja vanhemmilla keskeinen rooli uneen liittyvien ongelmien ennaltaehkäisyssä

Kouluterveydenhuollon terveystarkastukset antavat hyvät mahdollisuudet kouluterveydenhoitajille ja lääkäreille tunnistaa lasten, nuorten ja perheiden ongelmia ja tuen tarpeita.

Koululaisten kohdalla tulisi kiinnittää huomiota jo lievään väsymykseen, joka tulee esille mm. huonontuneina oppimissuorituksina, heikentyneenä keskittymiskykynä, ärtyisyytenä ja mielialan vaihteluina.

Koska erilaiset oireet ja uniongelmat esiintyvät usein samoilla lapsilla ja nuorilla, unen määrän ja päiväväsymyksen kartoittaminen terveystarkastuksessa auttaa tunnistamaan myös mahdollista muuta oireilua. Koululaisten kohdalla tulisi kiinnittää huomiota jo lievään väsymykseen, joka tulee esille mm. huonontuneina oppimissuorituksina, heikentyneenä keskittymiskykynä, ärtyisyytenä ja mielialan vaihteluina.

Uneen ja oireiluun liittyviä asioita olisi hyvä kartoittaa ja ehkäistä jo ennen murrosiän alkua. Näin koululaisten elämänlaatua voidaan parantaa.

- Hoidossa tulee huomioida myös huonon unen laadun tai liian vähäisen unen määrän ja oireiden mahdollinen esiintymien samanaikaisesti, Gustafsson toteaa.

Unen tärkeyttä tulisi korostaa kaikissa ikäryhmissä, ja unen ja levon arvostusta lisätä yhteiskunnassa, joka on avoinna ympärivuorokauden.

Vain noin puolet vanhemmista on tietoisia lastensa unen todellisesta tarpeesta. Lisäksi vanhemman tulisi olla roolimallina lapsille ja nuorille nukkumiseen liittyvissä käytänteissä.

- Unen tärkeyttä tulisi korostaa kaikissa ikäryhmissä, ja unen ja levon arvostusta lisätä yhteiskunnassa, joka on avoinna ympärivuorokauden, Gustafsson vetää yhteen.

Marja-Liisa Gustafsson toimii lehtorina Turun ammatti-instituutissa.