Kimmoke-ranneke mahdollistaa kulttuurin ja liikunnan harrastamisen tiukassakin taloudellisessa tilanteessa. Sillä on myös tutkittuja hyvinvointivaikutuksia.

Kun turkulaisen Alexanderin perheeseen syntyi pari vuotta sitten toinen lapsi, hän jäi kotiin lasten kanssa. Jatko-opiskelijan ja koti-isän taloudessa Kimmoke-ranneke on mahdollistanut osallistumisen monenlaisiin kulttuuri- ja liikuntamenoihin.

Alexander nappasi Kimmokkeen esitteen Petreliuksen uimahallin hyllystä. Uimahalli olikin ensimmäinen palvelu, jota perhe alkoi hyödyntää. Kortin kautta perheelle on myös löytynyt uudelleen välillä unohtunut liikuntaharrastus, luistelu.
- Esikoinen oli käynyt päiväkodin kanssa luistelemassa ja häntä kehuttiin kovasti. Päätimme lähteä perheenäkin kokeilemaan, ja vuokrasimme Kimmokkeella luistelumadolta luistimet, Alexander kertoo.

Kimmoke-ranneke tarjoaa kulttuuri- ja liikuntapalveluja työikäisille turkulaisille, jotka ovat oikeutettuja tiettyihin tukiin. Kulttuurisihteeri Irina Niemimäki kertoo, että suosituin Kimmoke-kohde on Impivaaran uimahalli ja kuntosali. Vuonna 2018 Impivaarassa tehtiin lähes 27 000 Kimmoke-leimausta.

Kimmoke otettiin käyttöön vuonna 2013. Aluksi tarjolla oli liikuntapalveluita: uimahallit, kuntosalit ja ryhmäliikunta. Sittemmin mukaan on tullut yhä enemmän kulttuurimenoja ja myös retkiä ja tutustumiskäyntejä. Rannekkeen lunastaneita turkulaisia on tällä hetkellä noin 1200.

Rannekkeen käyttäjäkunta on hyvin heterogeenista, ja siksi tarjonnankin on oltava monipuolista. Kimmoke-menoista julkaistaan kolme kertaa vuodessa lista Kimmokkeen nettisivuilla. Lisäksi tulee pikamenoja, joista Niemimäki tiedottaa kimmokelaisille tekstiviestillä.
- Meillä on hyvää yhteistyötä esimerkiksi Turun filharmonisen orkesterin ja teatterien kanssa. Jos katsomossa on tilaa, he tarjoavat meidän kauttamme paikkoja. Uutena yhteistyökumppanina mukaan on tullut Linnateatteri, Niemimäki sanoo.

Toiveitakin saa esittää

Irina Niemimäki ottaa vastaan myös asiakkaiden toiveita käyntikohteista ja toteuttaa niitä mahdollisuuksien mukaan. Kimmokkeen retkillä käydään myös paikoissa, joihin yksityinen ihminen ei välttämättä muuten pääse. Eräs käyntikohdetoive toteutettiin juuri, kun kimmokelaiset kävivät tutustumassa Turku Energiaan. Myös retket lähiseudun luontokohteisiin ovat olleet suosittuja.
- Myös ekoretki jätevedenpuhdistamolle ja Topinojalle oli yllättävänkin suosittu, Niemimäki kertoo.

Alexander on osallistunut Kimmokkeen retkiin Vantaalle Fazerilaan sekä Paimion parantolaan, jonka edellä aikaansa oleva design teki vaikutuksen. Perhe on käynyt myös aktiivisesti kulttuurimenoissa, esimerkiksi Seikkailupuiston lastenteatterissa, johon he kaikki pääsevät Kimmokkeella. Hän on huomannut, että Kimmoke saa ihmiset liikkeelle myös muihin kuin tavallisiin menoihinsa.
- Filharmonisen orkesterin konsertissa salissa oli monia ihmisiä, jotka vaikuttivat olevan ensimmäistä kertaa klassisen musiikin konsertissa.

Alexander on viihtynyt lastensa kanssa myös Kuralan Kylämäen Taitotiistai-tapahtumissa, joissa kokeillaan erilaisia kädentaitoja. Materiaalimaksun säästö on perheelle merkittävä asia, ja kodikas maalaisympäristö antaa lapsille elämyksiä, joita kaupungissa on muuten vaikea saada.

Hauska päivä oli myös Luostarinmäen lumitalkoot, joihin kimmokelaiset kutsuttiin.

- Olimme siellä kuusivuotiaan kanssa lapioimassa, ja lopuksi syötiin yhdessä lounas. Tällaisissa tapahtumissa mekin voimme tehdä kaupungille hyvää, Alexander sanoo.

Kimmokkeen kautta voi ottaa joihinkin tilaisuuksiin kaverin mukaan. Irina Niemimäki sanoo, että vähävaraisille asiakkaille voi olla hienoa vaihteeksi olla se osapuoli, joka tarjoaa. Hän muistaa esimerkiksi naisen, joka oli onnellinen voidessaan kerrankin tarjota miesystävälleen teatteri-illan.

Ryhmässä helpommin liikkeelle

Alun perin Kimmoke oli tarkoitettu omatoimikäyttöön, mutta viime vuosina Kimmoketta on alettu käyttää myös sosiaalisen kuntoutuksen välineenä yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa.
- Aktiiviset ihmiset löytävät kyllä palvelut ja lähtevät niihin itse, mutta ryhmätoiminta on tärkeää heille, joille yksin lähteminen on vaikeaa. Sosiaalitoimi ohjaa meille ryhmiä, jotka kokeilevat kerran liikuntaa ja kerran kulttuuria, ja Kimmokkeen työntekijä on mukana kertomassa rannekkeesta.

Jotkut työelämän ulkopuolelle jääneet ovat hyvin yksinäisiä, ja museokäynnin jälkeinen kahvittelu voi olla tärkeä sosiaalinen tilaisuus. Tekstiviestillä kutsuminen auttaa ylittämään lähtemisen kynnyksen. Myös tietotekniikka voi nousta kynnykseksi. Kaikilla ei ole taitoa tai mahdollisuutta ilmoittautua tapahtumiin tietokoneella. Teknistä apua on tarjolla, mutta osan tapahtumalipuista voi myös yksinkertaisesti käydä hakemassa.

Kimmokelaiset tekevät yhteistyötä myös seurakuntien diakoniatyön ja Turun Seudun Työttömien kanssa.
- Emme ole mustasukkaisia asiakkaista, vaan tärkeintä on, että jokainen löytäisi itselleen mielekästä tekemistä. Seurakunnan kautta voi päästä mukaan esimerkiksi vapaaehtoistyöhön, Niemimäki sanoo.

Mukaan houkutteleminen kannattaa, sillä Kimmokkeella on todistettavasti vaikutusta käyttäjiensä elämänlaatuun.

Minna Lainio-Peltolan vuonna 2017 tekemä käyttäjien kokemukseen perustuva tutkimus osoitti, että rannekkeen käytön vaikutuksena 57 % vastaajista koki terveydentilansa parantuneen, 46 % koki työ- ja toimintakykynsä parantuneen, 37 % sai apua yksinäisyyteensä ja jopa 28 % koki voineensa vähentää terveyspalvelujen käyttöä.

Nyt työn alla on etsiä Kimmoke-menoihin lisää tapahtumia, jotka kiinnostaisivat työelämän ulkopuolella olevia nuoria aikuisia. He ovat kasvava käyttäjäryhmä.

Kimmoke-rannekkeen voivat hankkia työikäiset turkulaiset, jotka ovat oikeutettuja tiettyihin etuuksiin kuten työttömyyspäivärahaan. Ranneke on voimassa 6 kk ja se maksaa 39 euroa.

Teksti: Elina Teerijoki
Kuva: Turun kaupunki

www.turku.fi/kulttuuri-ja-liikunta/kimmoke-ranneke