Turun kaupungin talous näyttää vuoden 2019 ensimmäisen osavuosikatsauksen perusteella vahvasti alijäämäiseltä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisten suurten kaupunkien ristiriitaista tilannetta kuvaa voimakas palvelutarpeiden kasvu, jonka kattamiseksi tulorahoituksen kasvu ei ole riittävän nopeaa. Työllisyyden ja investointien valossa toimintaympäristö jatkaa suotuisaa kehitystä.
Turun kaupunginhallitus käsittelee osavuosikatsausta kokouksessaan maanantaina 13.5. Katsauksen perusteella arvioidaan toimenpiteitä, joihin talouden suunnan oikaisemiseksi ryhdytään. Kaupungin tavoitteena on turvata kaupunkilaisille laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut sekä varmistaa edellytykset kaupungin kasvulle ja houkuttelevuudelle.
Talousennusteen mukaan tilikauden alijäämäksi olisi muodostumassa 52,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 talousarviossa alijäämäksi hyväksyttiin 20,8 miljoonaa euroa, joten talousarviopoikkeamaksi ennustetaan -31,8 miljoonaa euroa. Toimialoista suurin nettokäyttömenojen poikkeama olisi hyvinvointitoimialan 28,5 miljoonaa euroa (4,7 % ylitys talousarvioon nähden), josta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osuus olisi 13,8 miljoonaa euroa. Sivistystoimialan ylitys olisi 5,3 miljoonaa euroa (1,7 %).
- Taloustilanteen kehityksen suunta viime vuoteen nähden on pettymys. Tavoitetilaa se ei kuitenkaan muuta: Turku on houkutteleva, kasvava ja kansainvälinen kaupunki, jossa on laadukkaat palvelut ja houkutteleva investointiympäristö ja tämän eteen me jatkamme työtä, sanoo Turun kaupunginjohtaja Minna Arve.
Koko kaupungin tasolla nettokäyttömenoja kuvaava toimintakate heikkenee viime vuoteen verrattuna 61,8 miljoonaa euroa (6 %). Verorahoituksen ennustetaan kasvavan 4,9 prosenttia. Verorahoituksen kokonaisuudesta kunnallisverotulojen ennustetaan toteutuvan 6,1 miljoonaa euroa talousarviota pienempänä ja yhteisöverotulojen 14,2 miljoonaa euroa suurempana. Kiinteistöverotulojen ennakoidaan kehittyvän positiivisesti ja toteutuvan 1,8 miljoonaa euroa talousarviota suurempana. Valtionosuustulot toteutunevat talousarvion mukaisesti.
- Kestävän taloudenpidon ja investointikyvyn turvaamisen kannalta on välttämätöntä, että saamme käyttötalouden kehityksen vakaalle pohjalle. Keinovalikoimassa on sekä säästötoimenpiteet että kehittämistoimenpiteet, jotka täsmentyvät syksyyn mennessä. Kaikki käydään nyt tiheällä kammalla läpi pitäen tavoite kirkkaana mielessä: turvaamme laadukkaat palvelut ja kasvun edellytykset, Minna Arve toteaa.
Toimintaympäristö kehittyy positiivisesti
Turussa on tehty mittava määrä kehitystoimenpiteitä vuoden 2018 aikana, ja Turun kaupunkistrategian indikaattorit kuvaavat kaupungin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittyneen. Työ kehittämisen eteen jatkuu vuonna 2019.
Merkittävin positiivinen kehitystrendi kaupungissa on pitkään jatkunut teollisuuden voimakas positiivinen rakennemuutos. Turun alueen kasvu on vahvistunut ja työvoiman tarve tulee lisääntymään arvioiden mukaan ainakin 2020-luvun puoliväliin saakka. Tämä lisää kaupungin palvelujen kysyntää kaikilla toimialoilla, mikä lisää kaupungin menoja.
Turun työttömyysluvut ovat laskeneet siten, että kokonaistyöttömyysprosentti oli maaliskuussa 11,0. Myös asuinalueiden eriytymisessä on tapahtunut positiivisia muutoksia yleisen taloudellisen tilanteen parantuessa. Alueiden väliset erot työttömyydessä ovat kaventuneet selvästi.
Alueiden välisten erojen vähentäminen on yksi Turun tärkeimmistä tavoitteista, jota tuetaan laajalla syrjäytymisen ehkäisyn ohjelmalla. Toisen suuren tavoitteen eli hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi vuoteen 2029 mennessä on edistytty myös yli tavoitteiden.
Myös kaupunkirakentaminen ja asuntorakentaminen on ollut Turussa erittäin voimakasta. Voimakkain kysyntä kohdistuu edelleen pieniin keskusta-asuntoihin. Turun kaupunki puolestaan on investoinut suuriin hankkeisiin, kuten Kauppatorin uudistukseen ja Kakolanmäelle kulkevaan Funikulaariin.
Hyviä tuloksia useilla toimialoilla
Vuoden 2018 aikana kaupungin toimintaa ja palveluja kehitettiin monin tavoin.
Hyvinvointitoimialalla palvelurakenteen muutokset ovat onnistuneet erityisesti eräiden raskaampien palveluiden sisäisissä rakennemuutoksissa, kuten vanhus- ja vammaispalveluiden laitoshoidon purkamisessa, jossa eteneminen on ollut osittain tavoitetasoa nopeampaa.
Rakennemuutos on edennyt myös lastensuojelun sisällä. Avohuollon ja sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen saatavuus on parantunut. Myös perheille kotiin annettavia tukitoimia on lisätty. Panostukset ovat näkyneet uusien huostaanottojen vähenemisenä. Turkulaisten sairastavuus on viimeisimpien tulosten myötä vähentynyt.
Sivistystoimialalla nuorisotakuun toimenpiteet ovat tuottaneet tulosta ja koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on laskenut trendinomaisesti vuodesta 2010. Uudet tai korvaavat päiväkotihankkeet ovat edenneet suunnitellusti Kastussa, Tallimäessä ja Yli-Maariassa. Syvälahden monitoimitalo, jossa on päiväkodin ja koulun lisäksi toimijoita vapaa-ajan ja hyvinvoinnin toimialueilta aloitti viime vuoden elokuussa ja Yli-Maarian monitoimitalo vihitään käyttöön 24.5.2019.
Vapaa-aikatoimialalla kiitosta saivat tutkimusten mukaan kaikki toimialan palvelut. Nuorisopalveluissa toteutettiin osallistuvaa budjetointia niin että mukana ovat nyt lähes kaikki aluenuorisotalot. Liikkuva kouluhanke saavutti onnistuneesti kaikki turkulaiset peruskouluikäiset lapset.
Turun kaupungin palveluksessa on 11 521 henkilöä (31.12.2018). Henkilötyövuosina mitattuna työvoiman käyttö vuonna 2018 oli 10 037,8 htv. Organisaatiomuutokset huomioiden henkilötyövuodet nousivat 137,7 henkilötyövuotta edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilötyövuosissa ei ole mukana työllistettyjä, joita kaupunki omin aktiivisin toimin työllisti 973 (v. 2017 971).
Turun talousarvio 2019 ja toimintasuunnitelma 2019 - 2022 (pdf)