Uuden YK:n IPBES-tutkimusraportin mukaan jopa miljoona lajia on vaarassa kadota maapallolta. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion opiskelijakunnan hallitus järjesti Kukan ja Flooran päivänä teemapäivän, jossa puhuttiin luonnon monimuotoisuudesta ja biodiversiteettikriisistä.

- Aina kun ihminen tuhoaa lajeja sukupuuttoon, pyyhkäisemme pois kehityslinjan joka on jatkunut noin 3,7 miljardia vuotta.

Täyssalillinen lukiolaisia kuunteli herkeämättä, kun loispistiäisiä tutkiva professori Ilari E. Sääksjärvi Turun yliopiston biodiversiteettiyksiköstä kertoi kaikkein pienimpienkin hyönteisten ja muiden lajien merkityksestä maapallon ekosysteemille.

Sääksjärvi kävi luennolla läpi tuoreen YK:n IPBES-tutkimusraportin tärkeimpiä tuloksia. Kyseessä on kaikkien aikojen kattavin luonnon monimuotoisuutta ja sen tilaa käsittelevä raportti. Se on ilmastonmuutospaneelin IPCC-raportin ohella myös yksi hätkähdyttävimmistä uutisista viime vuosilta.

- Raportin ydinviestit ovat selvät. Luonto köyhtyy tällä hetkellä kovaa vauhtia ja vauhti vain kiihtyy. Kiihtyvä luonnon köyhtyminen aiheuttaa sen, että noin miljoona eliölajia on vaarassa hävitä sukupuuttoon maapallolta, ja vaaran aiheuttaa ihmistoiminta. Nyt on kiire. Vielä ei ole liian myöhäistä mutta vaatii tosi isoja muutoksia, jotta voimme tilannetta parantaa, selvittää professori Ilari Sääksjärvi.

Lajien katoamiseen liittyvät luvut ovat yllättäneet monet. Luonnon köyhtyminen on jäänyt ilmastonmuutoksen varjoon.

- On hirveän hyvä, että ilmastonmuutoksesta on puhuttu. Siinä rinnalla olisi voinut nousta enemmän esiin myös luonnon köyhtyminen. Nyt tulee monelle sokkina se, että näin isoista lajikadoista puhutaan, Sääksjärvi harmittelee.

Dialogi lasten ja nuorten kanssa on antoisaa

 

Miksi lapsille ja nuorille on tärkeää puhua luonnon monimuotoisuudesta?

- Heissä on tulevaisuus. Me aikuiset olemme sössineet tilanteita eikä meillä ole enää paljon aikaa parantaa asioita. Toki pitää pyrkiä siihen, että annamme seuraaville sukupolville mahdollisimman hyvät elämänedellytykset. Näistä lukiolaisista on kehittymässä uusia päättäjiä, tutkijoita ja asiantuntijoita, jotka ihan oikeasti saattavat muuttaa tätä maapalloa. Dialogi heidän kanssaan on antoisaa, kiittelee Sääksjärvi.

Sääksjärvi koki puhuvansa kotiyleisölle, sillä hän itse opiskeli aikoinaan Kastun luonnontiedelukiossa, joka myöhemmin yhdistyi Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukioon. Luennon jälkeen opiskelijat esittivät professorille kiperiä ja haastavia kysymyksiä.

- Kun kysytään konkreettisista toimenpiteistä, pystymme me tutkijat harvoin vastaamaan hyvin. Juuri ne ovat asioita, joihin meidän pitäisi osata vastata, Sääksjärvi toteaa.

Sääksjärvi käy usein puhumassa lapsille, nuorille ja aikuisyleisöille. Aina uudelleen hän ilahtuu jo pienten koululaisten hyvästä tietotasosta.

- Lapset tuovat mielipiteensä esille. Jos vastaus ei ole hyvä, kysyvät he uudestaan. Pienet ihmisetkin ovat ottaneet asioista selvää, keskustelleet ja olleet kuulolla. Jos me kaikki ajattelisimme erään kakkosluokkalaisen lailla, että eläimistä ja luonnosta voi saada ystävän, olisi maapallon tulevaisuus paljon parempi, Sääksjärvi kertoo.

Aina on toivoa

 

Opiskelijakunnan hallituksen jäsenet Frans Salminen, Minerva Vuoti, Suvi-Maria Sirola ja Tomi Päivänsäde ovat yhtä mieltä siitä, että rankasta aiheesta huolimatta päällimmäiseksi Sääksjärven luennosta jäi toivo.

TSYKin opiskelijat vasemmalta Minerva Vuoti, Tomi Päivänsäde, Frans Salminen ja Suvi-Maria Sirola.

 

- Tehtävien päätösten ei välttämättä tarvitse olla massiivisen suuria, ja yksilökin voi vaikuttaa. Silti tarvitaan kansallista ja kansainvälistäkin yhteistyötä, että saamme tehtyä muutoksia paremman tulevaisuuden puolesta, kiteyttää opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Frans Salminen.

Toivoa oikeasti on. Jos nuoret alkavat ajatella, ettei mitään ole enää tehtävissä, on se tuhon tie.

Sääksjärvi vakuuttaa, että aina on toivoa. Se pitäisi muistaa myös huolestuttavista asioista uutisoitaessa.

- Ymmärrän, minkä vuoksi ihmiset ahdistuvat ilmastosta ja luonnon köyhtymisestä. Jos nuoret alkavat ajatella ettei mitään ole enää tehtävissä, on se tuhon tie. Hyviäkin asioita tapahtuu. Niitä saisi tapahtua vielä enemmän ja nopeammin, painottaa Sääksjärvi.

- Nyt täytyy oikeasti havahtua ajattelemaan ja toimimaan. Otamme useasti kaikki asiat luonnossakin itsestäänselvyytenä. Täytyisi löytää parempi yhteys luontoon, Sirola pohtii.

- Kun tulee koulun ulkopuolinen asiantuntija kertomaan ja lisäämään tietoisuutta, saa paloa omiinkin valintoihin, Päivänsäde jatkaa.

Minerva Vuoti puolestaan painottaa sitä, miten tärkeää eri alojen asiantuntijoiden on toimia yhdessä luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi.

- Vaikka suuntaisit ammattiin, joka ei liity mitenkään politiikkaan tai yhteiskunnallisiin asioihin, tulet silti tulevaisuudessa kohtaamaan näiden muutosten seuraukset. Niiden kanssa tulee joka tapauksessa toimimaan joka ikinen meistä, toteaa Salminen.

Taidepuutarha houkuttelemaan pölyttäjiä

 

Vielä ennen kesälomaa alkaa Turun keskustassa sijaitsevan TSYKin pihanurmelle rakentua taidepuutarha kuvataiteen ja biologian kurssien yhteistyönä. Perhosia ja muita pölyttäjiä houkuttelevien kasvien, hyönteishotellien, linnunpönttöjen ja hallitun hoitamattomuuden keinoin luodaan eri lajeille sopivia biotooppeja kaupunkiolosuhteisiin.

Katja Tauriainen ja Marja Haapakangas suunnittelvat taidepuutarhaa.

- Kuvataiteen opiskelijoiden kanssa rakennetaan hyönteishotelleja sekä kasvatuslaatikoita, joihin biologian kurssilaiset ovat jo esikasvattaneet taimia, kertoo biologian ja maantieteen lehtori Katja Tauriainen.

- Puutarhaan on tulossa myös AR-teknologiaa eli lisätyn todellisuuden kautta toteutettuja seinämaalauksia. Ornamentteja, reliefejä ja puutarhansuojelijahahmoja tehdään osittain keramiikan, osittain 3D-tulostuksen avulla, kuvailee kuvataiteen lehtori Marja Haapakangas.

Biodiversiteettinäkökulmaa ja designia yhdistävää puutarhaa on tarkoitus vuosittain laajentaa ja monipuolistaa opiskelijoiden kanssa.