Suomen 21 suurimman kaupungin kaupunginjohtajat ovat huolissaan tulevan hallituksen kaavailuista jatkaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista maakuntamalliin pohjautuen. Hallitusneuvotteluissa esillä ollut 18 maakunnan malli sisältää suuren riskin siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen jää tulevallakin hallituskaudella vain haaveeksi ja aika menee uusien rakenteiden suunnitteluun. Iso riski on myös se, että uusikin jättiuudistus kaatuu joko poliittisiin tai lainsäädännöllisiin haasteisiin.
Palveluiden suurimpia ongelmia ei ratkaista perustamalla uusia hallinnontasoja eikä rahoituksen ongelmia ratkaista maakuntaverolla. Maakunta- ja kuntasektorin välisten sote-tuotantovastuiden valinnaisuus toisi lisää vaikeutta palveluiden integraatioon ja rahoitusjärjestelmään. Ongelmia tulisi lähestyä teoreettisten ja tasapäistävien mallien sijaan konkreettisilla, nopeasti toimeenpantavilla ratkaisuilla. Kaupunginjohtajat toistavat kantansa siitä, että uuden hallituksen tulee keskittyä sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntapohjaiseen uudistamiseen, ilman laajamittaista ja muita toimialoja koskevaa hallinnon uudelleen järjestämistä.
Uudistamista tulee tehdä asukkaiden tarpeet edellä ja alueelliset erityispiirteet huomioon ottaen. Nämä tavoitteet toteutuvat parhaiten, mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisvastuu säilyy kunnilla tai kuntayhtymillä. Kuntapohjaisen, evoluutioon pohjautuvan mallin selkeä etu on se, että vain tätä kautta voidaan saada nopeita tuloksia ja ratkoa jo lähivuosien ongelmia. Vanhoja virheitä ei pidä toistaa.
Lähes kaikilla alueilla kaupungit ja kunnat ovat omaehtoisesti jo koonneet järjestämisvastuuta suurempiin yksiköihin, kuten kuntayhtymiin. Uuden hallituksen tulisi tukea tätä kehittämistyötä ja kannustaa kuntia kehittämään järjestäjä- ja tuotantorakenteita edelleen. Samaan aikaan on mahdollista valmistella parlamentaarisesti kuntia ohjaavaa lainsäädäntöä, joka ohjaa toiminnan jatkuvaan uudistamiseen sekä palveluiden laadun ja saatavuuden kehittämiseen pitkäjänteisesti huomioiden samalla kuntatalouden kestävyyden.
Suomen menestys rakentuu jatkossakin kuntien laajan toimivallan varaan. Kaupunginjohtajat ovat pettyneitä siihen, että hallitusneuvottelijat ovat jälleen sivuuttaneet kaupungeissa jo tehdyn kehittämistyön sekä kaupunkien merkityksen, kyvyn ja motivaation löytää itse ratkaisuja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäminen kuntapohjaisesti on uskottavin, nopein ja hallittavin tie palveluiden uudistamiseksi.