STEAM Turku järjesti 10.–12.6. STEAM-kesäkoulun yhteistyössä Turun yliopiston ja Koneteknologiakeskuksen kanssa. Kesäkoulussa kahdeksasluokkalaiset nuoret pääsivät tutustumaan muun muassa satelliitin toimintaan, robotiikkaan ja koodaukseen sekä tutkimaan DNA:ta ja Itämeren ominaisuuksia.

STEAM Turku on Turun kaupungin sivistystoimialan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen yhdistävä tiede- ja teknologiapolku, joka tarjoaa eri-ikäisille lapsille ja nuorille lukemattomia mahdollisuuksia. Jokaiselle löytyy oma polku tieteen ja teknologian maailmaan. STEAM tulee sanoista Science, Technology, Engineering, Arts ja Math.

Ainutlaatuinen mahdollisuus tutkia tieteen maailmaa

– Kiinnostuin tästä, koska täällä oli niin monipuolinen ohjelma. Tuntui hyvin ainutlaatuiselta päästä mukaan, kertoi Ylimaarian koulun kahdeksasluokkalainen Saara.

Monien muidenkin kesäkoululaisten mielestä STEAM-kesäkoulusta huipun tekivät sen laajuus, ilmaisuus ja ainutlaatuisuus.

Pääsimme jopa rengastamaan lintuja, nuoret kertoivat.

STEAM-kesäkoulu järjestettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa pilottina, ja vaikuttaa siltä, että kysyntää olisi myös seuraaville vuosille.

– Hakijoita oli jonoksi asti, kertoi STEAM-koordinaattori Salla Sissonen.

Kitsat -satelliitin lento sujui hyvin – laskeutumispaikka tosin yhä mysteeri

Tiistaina 11.6. Tuorlan tiedekeskuksessa perehdyttiin satelliitteihin ja erityisesti Kitsat -opetussatelliitin toimintaan ja ominaisuuksiin. Päivä huipentui Kitsat -satelliitin lähtölaukaisuun. Satelliitti lähetettiin heliumpallolla n. 50 m korkeuteen, jonka jälkeen vaijeri katkaistiin ja heliumpallo nosti Kitsatin arviolta n. 25-29 km:n korkeuteen. Lentoa varten oli hankittu lupa Traficomilta ja lento tapahtui normaalien säädösten mukaisesti Turun lennonjohdon valvonnan alla.

Lennon tarkoituksena oli ennen kaikkea testata Kitsat -opetussatelliitin toimintaa stratosfäärissä, missä olosuhteet ovat lähes samanlaiset kuin avaruudessa: taivas on musta, Aurinko porottaa kuumasti, Maan pinta on kaareva ja ilmaa on hyvin vähän. Erityisesti laitteen mittalaitteiden ja kameran toiminta on kiinnostavaa ja Kitsatin sijaintia seurattiin lennon aikana.

Kuva: Kitsat -satelliitti painaa 1,5 kg kaikkien oheistarvikkeiden kanssa.

– Missä avaruus on?, kysyi Kitsat -satelliitin kehittäjä Jari Mäkinen kesäkoululaisilta. Kädet viittoivat eri ilmansuunitiin, ja oikeita vastauksia tuli roppakaupalla. Kesäkoululaiset olivat silminnähden innostuneita asiasta, ja satelliitti-aiheisia kysymyksiäkin tuli paljon.

Paavo Rautava ja Joonatan Merenluoto olivat onnekkaat, jotka pääsivät lähettämään satelliitin matkaan.

– Kiva homma, että me päästiin lähetyshommaan. Tämäkin on aika ainutlaatuista, pojat kertoivat tuntojaan.

Kitsatin lento päättyi siihen, kun pallo halkesi n. 1,5 tunnin kuluttua lentoon lähdöstä, ja se laskeutui alas laskuvarjon varassa. Satelliitti laskeutui suunnitellusti Hyvinkään eteläpuolelle, mutta valitettavasti satelliittia ei ole vielä löytynyt. Löytyminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta kaikki sen keräämä data saadaan hyödynnettyä.

Kitsat-satelliitin kehittäjä Jari Mäkinen on tiedetoimittaja ja avaruusasioihin erikoistunut tieteen popularisoija. Hän on ollut mukana Aalto-yliopiston satelliittihankkeissa ja on läheisessä yhteistyössä Euroopan avaruusjärjestön kanssa. Ensimmäiset Kitsat-opetussatelliitit luovutettiin tiedekeskus Heurekalle kesäkuun 2019 alussa. Suomalainen avaruusyhtiö Space Systems Finland on hankkeen tukija ja sen avulla etenkin laitteen ohjelmistoja kehitetään mahdollisimman hyvin "oikeiden" avaruudessa käytettyjen ohjelmistojen kaltaisiksi.

www.kitsat.fi

  

 

Asiasanat: