Sovittelu tarjoaa lakisääteisen mahdollisuuden rikosten ja riitojen aiheuttamien ristiriitojen selvittämiseksi. Varsinais-Suomen sovittelutoimistossa sovittelualoitteiden määrä on ollut viime vuosina kasvussa. Vuonna 2019 sovitteluun saapui yli 1200 aloitetta (vuonna 2016 vielä noin 700). Suurin osa tapauksista tulee sovittelutoimistoon viranomaisten, erityisesti poliisin lähettämänä.

Lisätietoja: 

Sovittelualoitteiden määrän kehitys Varsinais-Suomen sovittelutoimistossa:

2016: 690
2017: 1031
2018: 1265
2019: 1259
2020: 1070

Varsinais-Suomen sovittelutoimiston jutuista noin 90 prosenttia tulee poliisin kautta.

Millaiset asiat päätyvät sovitteluun:

  • väkivaltarikokset (kuten pahoinpitelyt)
  • vahingonteot
  • kunnianloukkaukset
  • viestintärauhan rikkominen
  • laiton uhkaus
  • yksityishenkilöiden väliset erilaiset riita-asiat

Jokainen voi itse tehdä sovittelualoitteen

Sovittelu on maksutonta palvelua, jossa rikoksen tai riidan osapuolilla on mahdollisuus puolueettomien sovittelijoiden välityksellä kohdata toisensa luottamuksellisesti, selvittää asiaa, vaikuttaa itse oman asiansa ratkaisuun ja sopia mahdollisten vahinkojen korvaamisesta.

Aloitteen sovittelusta voi tehdä sovittelutoimistolle rikoksen tai riidan osapuoli, vajaavaltaisen huoltaja, edunvalvoja, poliisi, syyttäjä tai muu viranomainen Tietyissä tapauksissa aloitteen voi tehdä vain viranomainen. Sovittelutoimiston ammattihenkilöstö selvittää asian soveltuvuuden sovitteluun ja neuvoo kaikissa yksityiskohdissa.

Sovitteluun osallistuminen on vapaaehtoista.

THL organisoi sovittelutoimintaa valtakunnallisesti. Toiminta on ollut lakisääteistä vuodesta 2006.

Varsinais-Suomen sovittelutoimisto:

  • Toimipisteet Turussa, Salossa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa
  • 5 sovitteluohjaajaa, johtava sovitteluohjaaja ja toimistosihteeri
  • 140 koulutettua vapaaehtoissovittelijaa sovittelevat juttuja sovittelutoimiston henkilökunnan ohjauksessa.

Lisätiedot: 

Asioiden läpikäyminen hyödyllistä

Aloitteen sovittelusta voi tehdä rikoksen tai riidan osapuoli myös itse, viranomaisten ohella. Sovittelijoina toimivat koulutetut vapaaehtoiset yhteistyössä sovittelutoimiston henkilökunnan kanssa. 

Kun osapuolet suostuvat sovitteluun ja sovitteluprosessin aloittamisen muut edellytykset täyttyvät, sovittelijat tapaavat ensin osapuolet erikseen. Tapaamisessa pohditaan sovitteluun liittyviä odotuksia ja mitä kaikkea asian ratkaisu sovittelun keinoin edellyttää.  

Sovittelutapaamisissa käydään läpi kummankin kannalta se, mitä on tapahtunut, mitä tunteita tapahtumiin liittyy, mitä vaikutuksia tapahtumalla on ollut, keihin kaikkiin se on vaikuttanut ja mitä tarvitaan, että asia voitaisiin ratkaista.

Sovittelijan yksi tärkein ominaisuus onkin kuuntelemisen ja läsnäolon taito. Myös kyky auttaa sovitteluun osallistuvaa jäsentämään soviteltava asia on tärkeää. 

- Puolueeton sovittelija ei kuitenkaan ratkaise sovittelussa olevaa asiaa, vaan mahdollinen sovinto syntyy aina sovitteluun osallistuvien osapuolten välillä, vs. johtava sovitteluohjaaja Saana Vuoristo lisää.

Sovitteluun osallistuminen ei vielä tarkoita sitä, että sovinto on saatava aikaan. Sovittelun voi myös keskeyttää missä vaiheessa prosessia tahansa. Sovittelu ei myöskään automaattisesti sulje rikosprosessia pois. 

- Joskus keskustelu ja asioiden herättämien tunteiden läpikäynti on osapuolille hyödyllistä ja silmiä avaavaa, vaikka sopimusta ei syntyisikään, sovitteluohjaaja Satu Kiviperä lisää. 

Jos osapuolet pääsevät sovintoon, sovittelijan avustamana laaditaan kirjallinen sopimus. Sovittelutoimisto huolehtii myös sopimusten toteutumisen seurannasta. Suurin osa tehdyistä sopimuksista toteutuu, sillä sovittelussa osapuolet pääsevät itse määrittelemään ratkaisut ja sopimusten sisällöt.

- Osapuolten tarpeet ovat sovittelun keskiössä. Toimintamallimme onkin hyvin asiakaslähtöinen. Asiakkaita ohjataan herkästi myös tuki- ja jatkopalveluiden piiriin, Vuoristo kertoo. 

Sovittelutoimisto etsii uusia vapaaehtoissovittelijoita

Sovittelutoimisto etsii vapaaehtoisia sovittelusta kiinnostuneita henkilöitä. Vapaaehtoissovittelijan tehtävä on vaativa, mutta monipuolinen, palkitseva ja antoisa. Tehtävä sopii kaikenlaisille henkilöille, eikä edellytä erityistä ammatillista taustaa. Koulutamme sovittelijamme noin 54 tuntia kestävällä vapaaehtoissovittelijan peruskurssilla.

Vapaaehtoisille järjestetään myös peruskurssin jälkeen erilaisia koulutuksia ja työnohjausta. Niin sovittelutoiminnassa kuin koulutuksissa pääsee kehittämään itseään. Moni vapaaehtoisista sovittelijoista on kertonut saaneensa omaan työhön ja elämään erilaista näkökulmaa. Niin koulutuksissa kuin kaikessa sovittelutoimiston toiminnassakin näkyy osallistavuus ja dialogisuus.