Sisustusarkkitehti Carin Bryggmanin syntymästä tulee 5.4.2020 kuluneeksi 100 vuotta. Syntymäpäivän kunniaksi Turun museokeskus julkaisee Finnassa Carin Bryggmanin yli 900 digitoidun kuvan kokoelman.

Valokuvakokoelma Finnassa

Carin Bryggman

  • Carin Bryggman toteutti pääosan elämäntyöstään Turussa, missä hänellä oli lähes monopoliasema sisustussuunnittelijana 1950-luvulta 1980-luvulle. Hänen tinkimättömään laatuunsa ja pettämättömään makuunsa luottivat julkisten toimijoiden ohella niin yksityishenkilöt uudistaessaan kotejaan kuin kaupat, pankit ja ravintolat luodessaan edustavia ja kutsuvia toimi- ja liiketiloja.

Valokuvista pääosa esittää Carin Bryggmanin suunnittelemia huonekaluja, sisustuksia sekä näyttely- ja messuosastoja. Joukossa on myös lukuisia Carinin isän, arkkitehtiprofessori Erik Bryggmanin, tunnettuja töitä. Kiinnostava 1950-luvun ajankuva välittyy Carin Bryggmanin ja aviopuoliso Uolevi Nuotion yhteisestä kodista ja toimistosta otettujen kuvien kautta. Carin Bryggman oli aikansa raudanluja ammattilainen, jonka herkkyyden ja vahvuuden Uolevi Nuotio on hienosti tallentanut nuorikkoaan kuvatessaan. Turun museokeskus sai valokuvakokoelman testamenttilahjoituksena Carin Bryggmanin kuolinpesältä 1990-luvun puolivälissä.

Sisustusarkkitehti Carin Bryggman 100 vuotta -näyttely tulossa Turun linnaan
Valokuvakokoelman julkistaminen on osa Carin Bryggmanin elämäntyötä esittelevää näyttelyä, joka on tarkoitus avata Turun linnassa toukokuussa 2020. Näyttely perustuu Turun museokeskuksen kokoelmiin; valokuviin, kalusteisiin sekä piirustus- ja arkistomateriaalin. Turun museokeskus on erityisasemassa vaaliessaan Carin Bryggmanin elämäntyötä. Turun linnan sisustussuunnittelu oli hänen pitkäaikaisin työkohteensa, ja hän suunnitteli myös Luostarinmäen museokorttelin vieressä sijaitsevan kahvila Kisällin interiöörin.

Yleisöltä pyydetään palautetta tuntemattomista valokuvista
Valokuvien julkaiseminen Finnassa sekä näyttelyn yksi tavoite on kerätä tietoa Carin Bryggmanin töiden nykytilasta ja herättää keskustelua sisustusarkkitehdin työn kestävyydestä. Yleisöltä toivotaan palautetta kokoelman lukuisista toistaiseksi tunnistamattomista valokuvista sekä apua Carin Bryggmanin säilyneiden huonekalujen ja sisustussuunnitelmien kartoittamisessa.
Tiedot voi ilmoittaa: Kaarin Kurri tai Minna Ijäs.

Nostokuva: Carin Bryggmanin suuri haave oli suunnitella täydellinen yleistuoli, joka soveltuisi kaiken kokoisille ihmisille. Tunnetuimmaksi kohosi kuitenkin vuoden 1950 taideteollisuusnäyttelyssä ensimmäisen kerran esillä ollut vanerista taivutettu ja vaahtokumilla pehmustettu nojatuoli (SAB). Kuva: Otso Pietinen 1950. TMK.
Tekstikuva: Carin Bryggman kumartuneena työnsä ääreen. Kuva: Uolevi Nuotio 1950-luku. TMK.