Museorakennus

Vuonna 1967 valmistuneen museorakennuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Irma ja Matti Aaltonen. Myös Wäinö Aaltonen osallistui aktiivisesti suunnittelutyöhön.

Museo suunniteltiin maaston luonnollista kaltevuutta seuraten neljään eri korkeustasoon. Jo suunnitteluvaiheessa varattiin näyttelytiloista paikat määrätyille taideteoksille: ala- ja ylägalleriat suunniteltiin Wäinö Aaltosen pienoisveistoksia, maalauksia ja grafiikkaa silmällä pitäen, 11 metrin korkuinen veistossali suurikokoisia teoksia varten. Kaksi näyttelysalia varattiin vaihtuville näyttelyille.

Avarat, toisiinsa aukeavat näyttelytilat mahdollistavat kolmiulotteisen taiteen tarkastelun eri suunnista. Tunnelmallisen atriumpihan kautta tulee valoa kaikkiin sen ympärillä oleviin tiloihin. Museon aulassa sijaitseva akvaario muistuttaa alkuperäisistä suunnitelmista, joissa rakennuksen yhteyteen kaavailtiin luonnontieteellistä museota.

Julkisivun travertiini, atriumpihan vesiaihe ja museon pohjaratkaisut välittävät kansainvälisiä vaikutteita. Wäinö Aaltosen nimeä kantavan museon arkkitehtuuri on kuitenkin hillittyä. Museon suunnittelussa ja toteutuksessa tavoiteltiin taloudellisuutta ja joustavaa tilankäyttöä. Tuloksena syntyi vähäeleinen, kuvataiteen ehdoilla toimiva taidemuseo.