Museo toivottaa kaikille iloista keskikesän juhlaa! Olemme auki tänään klo 15 asti ja avaamme juhannuksen jälkeen tiistaina 26.6 klo 10.

Uudistetun Apteekkimuseo ja Qwenselin talon kolmas avajaisjuhlapäivä on lähtenyt käyntiin. Vielä tänään klo 18 asti vapaa pääsy museoon ja opastustuokioihin. Tervetuloa!

Onnea 60 -vuotias Apteekkimuseo ja Qwenselin talo! Välähdyksiä museon perustamishaaveesta vuodesta 1936 museon avaamiseen vuonna 1958 pääset kurkistamaan kymmenenä perjantaina 30.3 alkaen. Museo siis avataan yleisölle 1. kesäkuuta vuonna 1958 ja virallisia museon vihkiäisiä pidetään 13. joulukuuta, tasan 20 vuotta perustamispäätöksen jälkeen. Museoon noustiin sisälle joen puolelta kaksoisportaita 1800 -luvun apteekkimyymälään eli offisiiniin vielä vuoden 2018 alkuun saakka, josta kierros jatkui myymälän takaiseen varastoon, materiaalihuoneeseen. Museon käsittäessä aluksi vain kolme huonetta, materiaalihuoneesta pääsi kurkistamaan apteekkarin- ja rouvankamareihin, jotka edustavat 1700 -lukua säästyneiden tapettiensa ansiosta. Sali, uusia kamareita ja apteekin työhuoneita on sisustettu lisää vuosikymmenten saatossa. Nämä samat tilat ovat lähes muuttumattomina esillä tänäänkin, uudistamishankkeen valmistuttua. Apteekkarin huone on kuitenkin nimenä muuttunut isännän kamariksi, joka lääketieteen professori Pippingin kautta yhdistää säätyläiskodin 1800 -luvun apteekkikokonaisuuteen terveydenhoidon teemalla. Museoon ei myöskään enää astuta joen puolelta vaan sisäpihalta, jonne on viimein saatu ajanmukaiset yleisöpalvelutilat eli lipunmyynti, kauppa, naulakot ja vessat. Museon esteettömyyttä on parannettu mm. paremmalla valaistuksella ja uusi johdantonäyttely esittelee talon, asukkaiden ja museokokonaisuuden historiaa. Museoon voi tutustua opaskirjan, audioguiden tai opastetun kierroksen muodossa. Myös lapsille on oma opasmateriaali. Tervetuloa tutustumaan! Kuvassa museon vihkiäistilaisuudessa 1958 avainhenkilöt museon perustamisessa eli Historiallisen museon osalta indententti Irja Sahlberg vieressään oikealla museoapteekkilautakunnan puheenjohtaja apteekkineuvos Arvo Erholm.

Onnea 60 -vuotias Apteekkimuseo ja Qwenselin talo! Välähdyksiä museon perustamishaaveesta vuodesta 1936 museon avaamiseen vuonna 1958 pääset kurkistamaan kymmenenä perjantaina 30.3 alkaen. Viimeinen osa ilmestyy uudistetun museon avajaispäivänä 1. kesäkuuta! Talon suurin huone sali entistettiin myös 50 -luvulla, mutta tässä vaiheessa sitä ei vielä liitetty osaksi museota vaan kaupungin kokoushuoneeksi. Valitettavasti huoneen seinäpäällysteitä tutkittaessa alkuperäistä kangastapettia löytyi vain muutama suikale. Alkuperäinen rokokoo -tyylinen maisematapetti oli jossakin omistajavaihdoksessa viety pois. Joku kuitenkin muisti, että museon kokoelmissa säilytettiin suurta maalattua kudostapettia, joka sekä muodoltaan että luonteeltaan sopisi tähän huoneeseen. Tapetin alkuperästä ei ole muuta tietoa, kuin että se on joskus koristanut jonkun hämäläisen herraskartanon seiniä. Tapetti sopi lähes täydellisesti saliin ja niin tämäkin huone entistettiin 1700 -luvun asuun. Kuvassa yksityiskohta Qwenselin talon salin tapetista.

Onnea 60 -vuotias Apteekkimuseo ja Qwenselin talo! Välähdyksiä museon perustamishaaveesta vuodesta 1936 museon avaamiseen vuonna 1958 pääset kurkistamaan kymmenenä perjantaina 30.3 alkaen. Viimeinen osa ilmestyy uudistetun museon avajaispäivänä 1. kesäkuuta! Ratkaiseva merkitys museon aikakauden valinnassa tapahtui, kun restauroinnin yhteydessä seinistä löytyi 1700-luvun lopun alkuperäiset kangastapetit. Ne olivat lääketieteen professori Pippingin ajalta. Pipping oli ostanut talon vuonna 1789 ja asunut siinä perheineen vuoteen 1815. Konservaattori Reino Mattila otti tapetit korjattavakseen ja mm. täydensi niitä maalamalla. Näin päärakennuksen huoneet entisöitiin 1700-luvun lopun asuun. Sisustuksen huonekalut ja pienemmät esineet valittiin historiallisen museon kokoelmista niin, että ne sopivat yhteen tapettien kanssa. Kuvassa Reino Mattila (oik.) kolmen työmiehen kanssa sekä Mattilan konservoima tapettiyksityiskohta rouvan kamarista.

Onnea 60 -vuotias Apteekkimuseo ja Qwenselin talo! Välähdyksiä museon perustamishaaveesta vuodesta 1936 museon avaamiseen vuonna 1958 pääset kurkistamaan kymmenenä perjantaina 30.3 alkaen. Viimeinen osa ilmestyy uudistetun museon avajaispäivänä 1. kesäkuuta! Rakennusosaston arkkitehti laati Qwenselin talon restaurointisuunnitelman yhdessä Turun kaupungin historiallisen museon kanssa. Alussa keskusteltiin siitä, että koko jokirannan puoleinen osa palautettaisiin 1800 -luvun asuun Oulun apteekkisisustuksen rinnalle, joka oli päätetty asentaa 1820-luvulla rakennettuun siipeen. Ilmeni kuitenkin, että talon vanhemmasta sisuksesta oli säilynyt monia yksityiskohtia, kuten rokokoolle tyypillisiä ovia. Lisäksi löydettiin alkuperäisiä 16 -ruutuisia ikkunoita, jotka olivat täsmälleen sitä tyyppiä, jotka mainittiin 1791 säilyneissä palovakuutuspöytäkirjoissa. Tuolloin talossa asui merkittävä kirurgian uranuurtaja lääketieteen professori Joseph Pipping, aateloituna Pippingskjöld perheineen. Suunnitelmaa olisi ehkä muutettava? Kuvissa talon isäntä Joseph Pipping, aateloituna Pippingskjöld (1760 -1815) ja museon isännän kamarin ikkuna.

Onnea 60 -vuotias Apteekkimuseo ja Qwenselin talo! Välähdyksiä museon perustamishaaveesta vuodesta 1936 museon avaamiseen vuonna 1958 pääset kurkistamaan kymmenenä perjantaina 30.3 alkaen. Viimeinen osa ilmestyy uudistetun museon avajaispäivänä 1. kesäkuuta! Apteekkimuseon perustamisessa oli päätettävä, mitä esitellä ja miten. Samoihin aikoihin Tanskan Århusin Den Gamle By -museon ja Ruotsissa Skansenin museon yhteydessä oli ratkottu samanlaisia haasteita. Turussa ratkaisu oli lopulta helppo. Koska suurin osa kerätystä esineistöstä oli 1800 -luvulta ja Oulun offisiinikalustus vuodelta 1858, museosta päätettiin sisustaa 1800 -luvun kokonaisuus, jossa aidot purkit ja pullot saataisiin sijoitettua aitoihin hyllyihin. Näin ollen saataisiin esille harvinaislaatuinen miljöö, jossa kävijä voisi astua apteekkimyymälään sisälle eikä pelkästään ihastella entisajan esineitä vitriineissä. Kuvassa Urjana apteekissa käytettyjä lääkepulloja museon offisiinin hyllyssä.

Onnea 60 -vuotias Apteekkimuseo ja Qwenselin talo! Välähdyksiä museon perustamishaaveesta vuodesta 1936 museon avaamiseen vuonna 1958 pääset kurkistamaan kymmenenä perjantaina 30.3 alkaen. Viimeinen osa ilmestyy uudistetun museon avajaispäivänä 1. kesäkuuta! Vuosia kuluu eikä museohanke etene, koska kaupunki tarvitsee jatkuvasti taloon sijoitettuja työhuoneita eri laitoksiaan varten. Tiloissa toimi mm. köyhäinhoitokanslia, kansakoulujen poliklinikka ja lastensuojeluvirasto. Vasta vuonna 1956, jolloin lastensuojeluvirastolle saatiin uudet tilat, mietittiin Qwenselin talon tulevaa kohtaloa. Onnekkaasti tehtiin päätös, jossa rakennus päätettiin säilyttää ja vieläpä omalla paikallaan. Kun kaupunki luovutti samana vuonna kolme Qwenselin talon huonetta historialliselle museolle, apteekkialan henkilöiden haaveet ja museon intressit kohtaavat. Huoneet päätetään sisustaa museoapteekin tiloiksi. Kuvassa rouva Tuveson Huoltokansliassa, nykyisessä museon isännän kamarissa. Takana luukku odotustilaan eli nykyisen apteekkimuseon puolelle.

Onnea 60 -vuotias Apteekkimuseo ja Qwenselin talo! Välähdyksiä museon perustamishaaveesta vuodesta 1936 museon avaamiseen vuonna 1958 pääset kurkistamaan kymmenenä perjantaina 30.3 alkaen. Viimeinen osa ilmestyy uudistetun museon avajaispäivänä 1. kesäkuuta. Turun kaupungin museolautakunta tekee kaupunginhallitukselle ensimmäisen esityksen talon säilyttämiseksi kulttuuriperintönä vuonna 1949. Aloitteentekijät eivät uskaltaneet aluksi toivoa, että rakennus voitaisiin säilyttää omalla paikallaan tai edes kokonaan. Museolautakunta anoikin, että vanhin osa rakennuksesta rauhoitettaisiin ja siirrettäisiin vuonna 1940 perustetun Luostarinmäen käsityöläismuseon yhteyteen. Kuvassa Qwenselin talo aivan 1940 -luvun lopulla.

Onnea 60 -vuotias Apteekkimuseo ja Qwenselin talo! Välähdyksiä museon perustamishaaveesta vuodesta 1936 museon avaamiseen vuonna 1958 pääset kurkistamaan kymmenenä perjantaina 30.3 alkaen. Viimeinen osa ilmestyy uudistetun museon avajaispäivänä 1. kesäkuuta! Turun historiallisen museon amanuenssi, myöhemmin johtaja Irja Sahlberg aloittaa 1940 -luvulla rakennushistorialliset tutkimukset ns. Weinin talossa. Qwenseliä kutsuttiin tuolloin viimeisen yksityisen omistajan lasimestari Wilhelm Weinin mukaan, joka oli myynyt kiinteistön kaupungille 1909. Vaikka talossa oli tehty paljon rakennus- ja korjaustöitä aikojen kuluessa, eivät ne olleet niin perusteellisia, etteikö Sahlberg olisi nähnyt talon varhaisimpaan historiaan, erityisesti siinä säilyneen aumakaton ansiosta. Tämä kertoi talon tarinan ulottuvan jopa 1600 -luvulle ja Sahlberg totesi ”Olisi suorastaan kulttuurihistoriallinen rikos antaa tämän arvokkaan talon hävitä pelastamatta ainakin osaa siitä jälkipolville. ” Kuvissa Irja Sahlberg (1904 -1972) ja Qwenselin talon aumakattoa, mikä tarkoittaa, että jokaisella sivulla on oma lappeensa.