PTV: kun pakkopulla onkin herkkumunkki

Jos Palvelutietovarantoa hyödynnetään fiksusti, Se Ihan Oikea Ihminen saa selvällä kielellä tietoa palveluista ja ymmärtää tavat, joilla pääsee niihin käsiksi.

 

Olen siitä omituinen ihminen, että tykkään PTV:stä. Juu ei, se ei ole pulla, vaan Suomi.fi-palvelutietovaranto, jonka käyttämiseen julkinen sektori eli kunnat ja valtio on velvoitettu niin kutsutun KaPA-lain (ah mikä ihana termi!) myötä.

Julkisen sektorin on vuodesta 2017 lähtien täytynyt syöttää palvelujaan ja niihin liittyviä asiointikanaviaan koskevat tiedot PTV:hen ja pitää huolta, että ne pysyvät ajan tasalla. PTV-tieto on niin kutsuttua avointa dataa eli sitä voidaan käyttää vapaasti missä tahansa ympyröissä.

PTV:n elämä ei todellakaan ole ollut helppo: kirottuna pakkopullana sitä on inhottu oikein porukalla ensihenkäisystä lähtien ja koska maine meni kertaheitolla, on myös taaperoikä ollut yhtä kuntakiusattuna pyörimistä. Mutta: PTV on kaikesta vastustuksesta huolimatta edelleen voimissaan, ja kielillä puhuakseni: kicking ass!

Miten minusta tuli PTV:n ystävä?

Hurahdinko heti kun aloitin PTV-pääkäyttäjänä Naantalin kaupungin hommissa vuoden 2017 alussa? Väittäisin että en, koska olen luonteeltani aikamoisen kriittinen ihminen, ja silloiset työkaverini voinevat todistaa myös, että pidin PTV-urani alkuaikoina tuohtuneita puheenvuoroja jopa siitä, kuinka älytön termi ”varanto” on. Miksi ei sanottaisi suoraan vaikkapa palvelutietopankki?

Pystyin onneksi sopeutumaan aika nopeasti siihen, että Palvelutietovaranto se nyt vain on, eikä ainakaan nimeä vastaan hyödytä pullikoida. Tuttujen kesken puhutaan kotoisasti peeteeveestä.

Minulle vanhana viestintäihmisenä PTV:n parasta antia on alusta asti ollut se, että sitä fiksusti käyttämällä Se Ihan Oikea Ihminen eli kuka tahansa meistä saa selvällä kielellä tietoa palveluista, joita hän tarvitsee, ja ymmärtää tavat, joilla hän pääsee palveluihin käsiksi. PTV ei anna pisteitä siitä, että maalaillaan ylitsevuotavia liirumlaarumtekstejä sen ja sen kunnan kärkihankkeista tai maailman ihmeellisimmistä digiratkaisuista.

Päinvastoin: käyttöliittymään kuuluva tekstintarkistustyökalu huomauttaa mm. liian pitkistä virkkeistä ja passiivimuodosta, ja koko käyttöliittymä ohjaa tuottamaan tietoa niin, että jokainen tieto on siististi omassa lokerossaan. Juuri tämä ”kukin tieto omassa lokerossaan” -ominaisuus eli digikielellä sanottuna tiedon rakenteisuus luo mahdollisuuden hyödyntää PTV-tietoja järkevästi esimerkiksi kuntien omilla verkkosivuilla.

Verkkopalvelupolkuja testaamaan

Digi- ja väestötietovirasto DVV eli entinen VRK on kehittänyt PTV:tä järjestelmällisesti jo vuosia, ja viime aikoina paukkuja on laitettu erityisesti siihen, että kuntien ja valtion toimijat hyödyntäisivät PTV-tietoja entistä enemmän myös omilla verkkosivuillaan.

Mikäs sen mainiompaa, varsinkin kun saan itsekin vihdoinkin olla mukana toteuttamassa tätä PTV:n herkullista ja - uskallan väittää - parasta puolta. Okei, myönnetään, on sekin tosi hienoa, että PTV-tietoja käytetään yhä enenevässä määrin myös tekoälytantereilla!

On hienoa, että PTV-tietoja käytetään yhä enenevässä määrin myös tekoälytantereilla.

Olen käpälöinyt PTV:tä nykyiseen pestiini asti tosiaan vain PTV-käyttöliittymän kautta, mutta nyt pääsen valtiovarainministeriön rahoittaman hankkeemme myötä kokeilemaan, miten PTV:hen viedyt tiedot toimivat kunnan verkkosivuilla asiakkaiden aitoihin tarpeisiin perustuvien verkkopalvelupolkujen osana.

PTV-tietojen monipuolisen hyödyntämisen taustalla soisi kyllä olevan myös julkisen organisaation ihan terveen itsekäs ajatus siitä, että jos kerran palvelutiedot on joka tapauksessa pakko syöttää PTV:hen, niin miksi ihmeessä organisaatio ei käyttäisi samoja tietoja hyväksi myös itse.

Miksi ihmeessä organisaatio ei käyttäisi samoja tietoja hyväksi myös itse?

Niinpä, miksei, ja onneksi yhä useammat tahot ovatkin viime vuosina lähteneet – usein verkkopalvelu-uudistuksensa yhteydessä – rakentamaan palvelutiedon kuljettamista varten niin kutsutun OUT-rajapinnan, jonka kautta PTV:hen vietyjä tietoja voidaan tuoda myös omille verkkosivuille. Näin tekee myös meidän hankkeemme.

Koskaan ei ole myöhäistä kääntää ajatusten suuntaa

Joillakin organisaatioilla on ollut ratkaisuna viedä PTV-tiedot omilta verkkosivuilta – tai tarkemmin sanottuna omasta julkaisujärjestelmästä tiettyjen väylien kautta – PTV:hen, ja se on joissakin tapauksissa toiminut hienosti. Joissakin tapauksissa ratkaisun jatkokehitys on jäänyt kovassa aikapaineessa toteutetun alkurykäisyn jälkeen kaiken muun digikehittämisen jalkoihin.

Samalla on saattanut käydä niin, että verkkosivujen sisällöntuottajat – joita ilman yksikään palvelutieto ei synny – eivät ole voineetkaan hahmottaa, mikä heidän roolinsa PTV-tietojen tuottajina on ja mitä järkeä PTV:ssä oikein on. Huonon maineen alkuvaiheessa saanut PTV on jäänyt heille pakkopullaksi ymmärrettävästi, mutta ihan turhaan.

Onneksi koskaan ei ole myöhäistä kääntää ajatusten suuntaa. Se onnistuu sitkeällä matkasaarnauksella ja PTV:n konkreettisia hyötyjä osoittamalla. Olen iloinen, että roolini hankkeessamme on olla tuo matkasaarnaaja.

Dataleikeistä tietoaltaisiin

KaPA-laki, varanto, avoin data, rajapinnat, digiratkaisut, tiedon rakenteisuus, käyttöliittymä ja niin edelleen; todellakin ihania termejä. Onneksi niistä saa irti myös makeita nauruja. Yhden viimesyksyisen etätyöpalaverin parasta antia oli oivalluksen hilpeä hetki, kun tajusin että dataleikeistä palaverissa viisaita puhuneet ihmiset eivät puhuneetkaan iloisista leikeistä tiedon parissa vaan tietoaltaista, englanniksi data lake (suomenenglanniksi monikossa datalaket, lausutaan dataleikit).

Olen edelleen sitä mieltä, että myös niitä iloisia dataleikkejä on olemassa. Niitä haluamme leikkiä ihan kaikkien kanssa ja aina asiakasta varten. Tarjoiluna meillä on tietenkin herkkumunkkeja.

p.s. Tsekkautin tämän blogitekstini PTV:n tekstintarkistustyökalulla. Katso alta armoton tulos!

 

Tietoa hankkeesta ja PTV:stä:

PTV-editorin huomiot tästä blogitekstistä:

  • Jos mainitset päivämäärän tai vuosiluvun, muista pitää tieto ajantasaisena myös jatkossa.
  • Vältä pitkiä virkkeitä, sillä ne voivat tehdä tekstistä vaikeaselkoista.
  • Tekstissä on kielioppivirheitä. Tarkemmat huomautukset esitetään samalla kielellä kuin teksti.
     
    • Huolitellussa tekstissä virkettä ei mielellään aloiteta {​Mutta}​-sanalla.
    • Liitepartikkeli "-kin" on ehkä tarpeettomasti toistettu.
    • Liitepartikkeli "-kin" on ehkä tarpeettomasti toistettu.
    • Liitepartikkeli "-kaan" tai "-kään" on ehkä tarpeettomasti toistettu.
       
  • Tekstissä on kirjoitusvirheitä:
     
    • Sana KaPA-lain on korjausluvulle tuntematon. Tarkista, että sana on kirjoitettu oikein.
    • Sana kicking on korjausluvulle tuntematon. Tarkista, että sana on kirjoitettu oikein.
    • Sana ass on korjausluvulle tuntematon. Tarkista, että sana on kirjoitettu oikein.
    • Sana peeteeveestä on korjausluvulle tuntematon. Tarkista, että sana on kirjoitettu oikein.
    • Sana OUT-rajapinnan on korjausluvulle tuntematon. Tarkista, että sana on kirjoitettu oikein.
    • Sana KaPA-laki on korjausluvulle tuntematon. Tarkista, että sana on kirjoitettu oikein.
    • Sana datalaket on korjausluvulle tuntematon. Tarkista, että sana on kirjoitettu oikein.
    • Sana p.s on korjausluvulle tuntematon. Tarkista, että sana on kirjoitettu oikein.
    • Sana Tsekkautin on korjausluvulle tuntematon. Tarkista, että sana on kirjoitettu oikein.
Riikka Laitinen

Tietoa kirjoittajasta

Riikka
Laitinen
Kirjoittaja on hankesuunnittelija asiakkuus- ja digipalveluissa. Hän on telminyt PTV:n parissa vuodesta 2017 lähtien ensin Naantalissa, sitten Kaarinassa ja nyt Turussa. Siinä ohessa hän yrittää ottaa elämän ei niin kovin vakavasti.