Mitä ne siellä tulkkikeskuksessa oikein tekee? Osa 3: käännöspuolella aherretaan

Turun seudun tulkkikeskus tarjoaa käännöspalveluja viranomaisille, jotka tekevät asiakastyötä maahanmuuttajien parissa. Myös yksityishenkilöt voivat tilata käännöksiä.

Turun seudun tulkkikeskus tarjoaa laadukkaita käännöspalveluja niin viranomaisille kuin yksityishenkilöille

 

Käännöskoordinaattori Anna Efremova on työskennellyt reilun vuoden verran Turun seudun tulkkikeskuksessa. Anna pääsi syventymään perusteellisesti käännösalan kiehtovaan maailmaan jo venäjän kielen kääntämisen ja tulkkauksen maisteriopintojen aikana, mutta vasta työssään tulkkikeskuksessa on hän päässyt käytännössä tarkastelemaan käännösprosessia uudesta näkökulmasta. Anna on oppinut työssään paljon uutta, kuten esimerkiksi monikulttuurisia asiakaspalvelutaitoja, työprosessien hallintaa ja töiden priorisointia. Annan mukaan käännöstilausten määrä on jatkanut kasvuaan. Viranomaiset tilaavat esimerkiksi erilaisia maahanmuuttajille tarkoitettuja ohjeistuksia, muun muassa käsienpesuohjeita sairaaloihin useille eri kielille. Tulkkikeskus palvelee myös yksityisiä asiakkaita vastaanottoaikoina.

Viime keväästä lähtien Annan apuna on ahkeroinut kääntäjä-projektityöntekijä Tuulia Vihanto. Kielenkehityksestä ja monikielisyydestä kiinnostuneen Tuulian mukaan työ tulkkikeskuksessa on ollut mielenkiintoista, sillä kansainvälisessä työyhteisössä kuulee eri kieliä päivittäin. Maailmankuva laajenee, kun oppii uutta erilaisista kulttuureista. Joskus sitä jopa unohtaa olevansa töissä, kun tauolla vitsi lentää ja huumori kukkii.

Tuulia ja Anna tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään, muun muassa tekstien muotoilun, oikoluvun ja kielellisten kysymysten parissa. Tehokkaat naiset oikolukevat talon sisällä seuraavia kieliä: suomi, englanti, venäjä, espanja, ruotsi, portugali, saksa, bulgaria, ukraina ja viro ­ – ja sen lisäksi muotoilevat ja tarkistavat noin 50 muuta kieltä. Yhteistyötä tehdään myös kääntäjien, viranomaisten ja maahanmuuttaja-asiakkaiden kanssa. Työ on jatkuvaa oppimista – yhdessä ja toisiltaan, ja jokainen työpäivä on erilainen. Haastavinta on silloin, jos käännös ei palaudu ajallaan eri syistä johtuen. Joskus käännöksissä on myös puutteita, joiden korjaaminen vie aikaa, ja joskus hitaan postinkulun vuoksi auktorisoidun kääntäjän tekemä käännös palautuu ajateltua myöhemmin.

Monikulttuurista asiakaspalvelua

Monet yksityisistä henkilöasiakkaista eivät puhu suomea tai englantia, jolloin turvaudutaan tulkkiin, selkokieleen tai jopa elekieleen. Usein maahanmuuttaja-asiakkaat myös tarvitsevat ohjausta kädestä pitäen, miten maksaa lasku tai ottaa kuvankaappaus maksukuitista.

Turun seudun tulkkikeskuksessa käännettiin viime vuonna reilut 6500 käännössivua. Käännöksissä lähde- tai kohdekieli on aina suomi sekä jokin noin 60 kielen valikoimasta. Tilastojen mukaan yleisimmät käännöskielet ovat arabia, venäjä, englanti, kurdi ja somali.

Käännetäänkö sanan merkitys vai sanatarkasti?

Maallikko saattaa ajatella, että kääntäjän työhön riittää kielen osaaminen tai että kaikki tulkit ovat myös kääntäjiä. Tulkista ei kuitenkaan aina ole kääntäjäksi tai toisinpäin, sillä kääntäminen ja tulkkaaminen ovat kaksi eri asiaa. Käännöstekniikka vaatii vahvaa teoriatietoa ja taitoa. Lisäksi toimeksianto määrittelee, adaptoidaanko teksti vai käytetäänkö mahdollisesti suoraa käännöstä.

Kääntäjät kohtaavat kulttuurikohtaisia haasteita työssään. Kulttuurisista eroista johtuen sanavalintoja joudutaan pohtimaan tarkkaan. Käännös riippuu usein käännöksen käyttötarkoituksesta. Oikeuden käännökset ovat mahdollisimman sanatarkkoja, mutta asiakkaan henkilökorttia suomennettaessa joudutaan käännöstä sopeuttamaan vastaanottajakulttuuriin. Hyvä esimerkki sopeuttamisesta on esimerkiksi arabiankielisissä henkilökorteissa esiintyvä siviilisäätyä merkitsevä sana neitsyt, joka suomennetaan naimattomaksi. Ammattikääntäjän tulee ymmärtää sanojen kulttuurisidonnaiset merkitykset.

Viesti asiakkaille

Anna ja Tuulia haluavat muistuttaa viranomaisia siitä, että kääntäminen onnistuu parhaiten silloin, kun lähdekielinen teksti on selkeää ja ajatuksella laadittua. Käsinkirjoitetusta haaleasta kopiosta on vaikea lähteä kääntämään ja tärkeää tietoa voi jäädä pois. Käännöstä tilatessa asiakkaalla tulisi olla aina alkuperäinen asiakirja, jotta laadukas skannaus onnistuisi. Käännös ei myöskään ole koskaan itsenäinen asiakirja, vaan se liitetään aina alkuperäiseen lähdetekstiin.

Käännöksissä erisnimet translitteroidaan tarvittaessa. Esimerkiksi arabiankielisille nimille ei ole vakiintunutta translitterointia, joten erisnimien suomenkielinen kirjoitusasu voi vaihdella suurestikin. Käännöstilauksen yhteydessä olisi ensisijaisen tärkeää ilmoittaa, miten kyseisen henkilön nimi kirjoitetaan latinalaisin aakkosin. Ilman tätä tietoa kääntäjä joutuu valitsemaan nimen kirjoitusasun itse, mikä voi omalta osaltaan vaikuttaa esimerkiksi kansalaisuushakemuksen lopputulokseen. Toinen pyyntö viranomaisille on selvittää tarkkaan asiakkaan äidinkieli, sillä asiakkaan lähtömaan valtakieli ei ole välttämättä hänen äidinkielensä.

Ylpeitä laadusta

Myyntihintojen polkeminen puhututtaa käännösalaa. Käännöksen laatu on suoraan sidoksissa työvoimaan ja käytössä olevaan aikaan; kiire ja oikoluvun puuttuminen heikentävät käännösten laatua. Valmis käännös palautetaan tilaajalle aina oikoluettuna ja alkuperäisen lähdetekstin sisältöä ja muotoilua mahdollisimman tarkkaan vastaavana.

”Asiakaskuntamme on suuri ja käännösvirta on ollut valtava. Olemme ylpeitä laadustamme, sillä olemme koulutettuja kääntäjiä ja meidän valttinamme on se, että meitä on täällä töissä kaksi, jolloin toinen voi tarvittaessa keskittyä vain oikolukuun. On aikaa puuttua virheisiin ja toimittaa asiakkaille hyvänlaatuisia tekstejä”, Anna toteaa.

Yksityiset käännösasiakkaat voivat tulla tekemään käännöstilaukset tulkkikeskukseen vastaanottoaikoina

 

Tietoa kirjoittajasta

Ekaterina
Marjamäki-Costa
Turun seudun tulkkikeskus
Blogikirjoitus perustuu Anna Efremovan ja Tuulia Vihannon haastatteluun. Tekstin on editoinut Hanna-Mari Kolistaja.