Markku Alahäme: Alusten jäteveden vastaanotolla parannetaan Itämeren tilaa

Turun Satamaan rakennetaan vuonna 2016 tavarasataman puolelle kolme uutta kiinteää jäteveden vastaanottopistettä sekä risteilijöiden että muiden alusten käyttöön.

Kansainväliset sopimukset ohjaavat

Itämerellä on vuosikaudet puhuttu ja puuhattu jäteveden totaalista päästökieltoa aluksista Itämereen. Jätevesipäästöjä on Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) piirissä vuodesta 2003 lähtien säännelty kauppamerenkulun aluksista. IMO on nyt v. 2016 päättänyt Itämeren erityisalueesta, jossa matkustaja-alusten jäteveden päästön täyskielto tulee voimaan uusien aluksien osalta v. 2019 ja kaikkien alusten osalta v. 2021.

Jäteveden päästön täyskiellolla Itämeren alueella pyritään vähentämään meremme rehevöitymistä. Vaikka alusten jätevesien osuus kokonaiskuormituksesta on pieni (ainoastaan 0,04 % Itämeren typestä ja 0,3 % fosforista on lähtöisin alusten jätevedestä), kiihdyttävät käsittelemättömistä jätevesistä mereen kulkeutuvat ravinteet levien kasvua. Jätevesien ravinteet ovat leville käyttökelpoisessa muodossa, joten päästöillä saattaa olla varsinkin paikallisia vaikutuksia vilkkaasti liikennöityjen laivareittien varrella.

 

Risteilijät ja Turku

Risteilijöiden määrät Turussa vaihtelevat hyvin paljon ollen kuitenkin vuositasolla ainakin toistaiseksi alle kymmenen kappaletta. Viimeisenä kahtena vuonna Turussa on käynyt 8 risteilyalusta vuosittain. Täällä käyvät risteilyalukset ovat kooltaan hyvin erityyppisiä; matkustajamäärä niissä on vaihdellut noin 100 hengestä hieman päälle tuhanteen henkilöön. Esimerkiksi v. 2016 risteilymatkustajia oli yhteensä noin 4 500 henkilöä. Vertailuna tähän Turun säännöllinen matkustaja-autolauttaliikenne on vuositasolla 1 400 aluskäyntiä matkustajamäärän ollessa 3,3 miljoona henkilöä.

Koska Itämerellä ei ole ollut jäteveden jättöpakkoa maihin, on tätä pyritty kuitenkin edesauttamaan vapaaehtoisin toimin. Turun Satama on ottanut useamman vuoden ajan risteilyaluksista jäteveden vastaan ilmaiseksi. Vastaanotto on tähän vuoteen asti toteutettu tankkiautojen avulla. Turussa vastaanotetut jätevesimäärät ovat vaihdelleet muutamasta kymmenestä kuutiosta korkeimmillaan noin 400 kuutioon alusta kohti. Vuositasolla on liikuttu reilusti alle tuhannen kuution jätevesimäärässä. Säännöllisen matkustaja-autolauttaliikenteen Turkuun jättämä jätevesimäärä on vuodesta riippuen vaihdellut 45 000–115 000 m3:n välillä.

Menettelyjen kehittäminen

Turun Satamassa uusien kiinteiden alusten jäteveden vastaanottopisteiden rakentaminen sisältyy EU:n rahoittamaan hankkeeseen ”The Northern ScanMed Ports – Sustainable Maritime Links”. Vastaavantyyppiset jäteveden vastaanottopisteet on Turun Satamassa ollut TallinkSiljan sekä Viking Linen käytössä jo vuosista 1984 ja 1989 lähtien. ScanMed-hankkeessa jäteveden vastaanottokapasiteettia lisätään samanaikaisesti myös Tukholmassa ja Naantalissa.

Uudet kiinteät viemäriyhteydet helpottavat jäteveden vastaanottomenettelyjä täällä Turussa. Palvelun avulla pyritään jo ennen kansainvälisen lainsäädännön voimaantuloa saamaan kaikki jätevesi maihin asianmukaiseen käsittelyyn.  Itämeren alueella yhteistyö varustamojen, satamien ja jätevedenpuhdistamisesta vastaavien kunnallisten viranomaisten kesken on oleellista jäteveden vastaanottomenettelyjä edelleen kehittäessä. Matkustaja-alusten jäteveden vastaanottomenettelyihin liittyy vielä monia eritason kehittämistä vaativia yksityiskohtia, jotta koko Itämeren alueella kaikki merkittävimmät risteilyaluskohteet olisivat riittävän vastaanottokapasiteetin piirissä. Nämä ongelmat joudutaan ratkaisemaan tapauskohtaisesti, mutta työ on jo alkanut.

Markku Alahäme
Kehityspäällikkö
Turun Satama Oy

​