Historian museo – 800-vuotiaan Turun lahja 100-vuotiaalle Suomelle

Museopalvelujohtaja Immonen: Turkulaiset ovat ylpeitä historiastaan ja kaupungistaan, Aurajoen helmestä

Suomen vanhin kaupunki Turku ansaitsee historian museon. Mahdollinen juhlapäätös on ajankohtainen jo nyt keväällä 2017. Päätös historian museon toteuttamisesta olisi varmaankin paras lahja, minkä Turun kaupunki voi antaa 100-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle.

Kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 vaikutti paljon turkulaisten tapaan ajatella ja toimia, nostaen keskiöön ennakkoluulottoman yhteistyön ja erilaisten näkemysten saattamisen yhteen. Turun museokeskuksessa teimme kulttuuripääkaupunkivuoden aikana yhteistyötä tiedekeskus Heurekan kanssa. Lopputuloksena oli huikea Tuli on irti -näyttely Logomossa. Yleisö piti toiminnallisesta ja vuorovaikutteisesta näyttelystä. Erityisesti Turun palosta kertova elämyksellinen multimediateatteri jäi kävijöiden mieleen.

Tuli on irti -näyttelyn jälkeen niin kaupunkilaisten kuin päättäjien keskuudesta nousi esiin toive saada Turkuun oma historian museo, joka mahdollistaisi vastaavanlaisten näyttelyiden esittämisen.

Tavoitteet valmistelutyössä ovat korkealla. Teemme uudenlaista museota - tulevaisuuden museota. Alusta alkaen valmistelua on tehty yhdessä turkulaisten kanssa. Kansalaiset ovat voineet Unelmien museo -projektin puitteissa osallistua museon suunnitteluun erilaisissa tapahtumissa, kyselyiden ja haastattelujen kautta sekä verkossa. Yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus on viime syksyn ja nyt alkaneen vuoden alussa toteuttanut kanssamme osallisuusverstaita, joissa on kerätty museon sisältöideoita mahdollisimman laaja-alaisesti.

Lapsia Nummenmäellä, 1929. Kuva: H. Attila. TMK/valokuva-arkisto.

Työpajojen ja valmistelun henki on ollut myönteinen. Turkulaiset ovat ylpeitä historiastaan ja kaupungistaan, Aurajoen helmestä. Museon sisältö täsmentyy osallisuusverstaiden työskentelyn päätyttyä ja myöhemmin erikseen muodostettavan asiantuntijaryhmän työn tuloksena. Jo nyt on selvää, että sisältöjen ytimessä tulee olemaan Turun historia ja kaupunkimme rooli osana Suomen historiaa.

Konseptiluonnoksissa päänäyttelyn työnimeksi onkin ehdotettu Ensimmäisenä Suomessa!. Tässä mielessä museo on, paitsi Turun historian museo, myös Suomen historian museo.

Museokentällä on herättänyt jonkin verran keskustelua siitä, mikä olisi uuden museon suhde Kansallismuseoon. On kuitenkin täysin turhaa rakentaa kilpailutilannetta mahdollisen Turkuun perustettavan historian museon ja Kansallismuseon välille. Suomen historiasta riittää kerrottavaa ja erilaisia näkökulmia kertomiseen. Kansallismuseon rooli valtiollisen historian ja Suomen historian koko kaaren esittäjänä on täysin erilainen verrattuna museoon, jossa Suomen historian tarinoissa on voimakas turkulainen painotus. Historiasta riittää kertomuksia useampaan museoon.

Museokentälläkin pätee ajattelu, että enemmän on enemmän. Museoiden tavoitteena tulisi olla ihmisten kiinnostuksen herättäminen yhteistä historiaamme ja kulttuuriperintöämme kohtaan. Kun tuossa tavoitteessa onnistutaan, niin se näkyy positiivisesti sekä helsinkiläisten että turkulaisten museoiden kävijämäärissä.

Mahdollisen juhlapäätöksen jälkeen seuraavana askeleena on valmistella ja tuoda erikseen päätettäväksi museon tarkempi toimintamalli ja tilaratkaisut. Museokonseptoinnin osallisuusverstaan vetäjä antoi työskentelyn lähtökohdaksi viisaan näkökulman: Unohtakaa nykyiset rakenteet ja organisaatiot ja lähtekää miettimään tulevaisuuden museota kokonaan uudelta pohjalta, yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Mikäli valtuusto tekee juhlapäätöksen museon toteuttamisesta, niin tuo yhdessä tekemisen näkökulma tulee jatkossakin ohjaamaan koko suunnitteluprosessia.

Osallistu historian museon valmisteluprosessiin ja jaa omat ideasi #unelmienmuseo.

   

Olli Immonen, museopalvelujohtaja