Itämeren kaupunkien yhteistyöstä inspiraatiota ja villejä ideoita Turun kehittämiseen

Painimme samanlaisten kysymysten ja haasteiden kanssa, oli sitten kyse New Yorkin, Toronton, Turun tai Kööpenhaminan kehittämisestä.

Asukkaiden osallisuuden kehittäminen, toimivien yhteiskehittelymallien löytäminen ja yhteistyön tiivistäminen eri toimijoiden kanssa. Näitä samoja kaupunkisuunnitteluun liittyviä kysymyksiä miettii nyt moni kaupunki.

Näitä teemoja olemme miettineet myös Itämeren kaupunkien liiton kestävien kaupunkien komission koordinoimassa Baltic Urban Lab-hankkeessa (Central Baltic-ohjelma). Turun kaupunki osallistuu hankkeeseen yhdessä Tallinnan, Riian ja Norrköpingin kaupunkien kanssa.

Hankkeessa on kehitetty ja kokeiltu uusia malleja brownfield-alueiden eli vajaakäyttöisten teollisuusalueiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Turun pilottialueena tässä on Tiedepuiston alue ja Itäharjun teollisuusalue, joille julkaistiin vähän aikaa sitten kunnianhimoinen pitkän aikavälin visio.

Vertaisarviointi saa ideat lentämään

Hankkeen partnerit vierailivat helmikuussa Turussa. Vierailun teemana oli löytää uusia ideoita fyysisten rakenteiden kuten Turun pilottialuetta halkovien moottoritien ja rautatien tuottamien estevaikutusten voittamiseen, ja alueiden parempaan integrointiin toisiinsa. Vierailu oli osa hankkeessa toteutettavia vertaisarviointeja, joissa kukin kaupunki on vuorotellen ”kriittisten ystävien” arvioinnin kohteena.

Turussa, kuten muuallakin on ollut hienoa huomata kuinka konkreettinen kehittämiskohde saa ideat lentämään! Ulkopuoliset asiantuntijat ovat usein tuottaneet villejäkin ideoita pilottialueiden kehittämiseen. Ideoita – joita me tuttuun ympäristöön tai rooliin tottuneet emme ehkä osaisi ajatella tai edes uskaltaisi esittää ääneen. Yksi mieleenpainuvimmista ideoista oli moottori- ja rautatien ylittävän kansirakenteen toteuttaminen metsämäisenä kokonaisuutena, sekä sen ympärille rakentuvan Kupittaan virkistysalueet, nykyisen Tiedepuiston sekä Itäharjun teollisuusalueen toisiinsa yhdistävä vihreän virkistysreitin toteuttaminen. Vaikka ideat eivät toteutuisi sellaisenaan voivat ne kuitenkin tuoda inspiraatiota ja raikkaita ideoita kehittämiseen.

Kansainvälisen kaupunkikehityksen työpaja Vierailukeskus Joessa.

Miksi Turun kannattaa olla mukana kansainvälisessä yhteistyössä?

Vierailin juuri Urban Future -konferenssissa Wienissä. Konferenssin esitysten kuunteleminen vahvisti käsitystä, että me kaupunkisuunnittelun parissa toimivat painimme samanlaisten kysymysten ja haasteiden kanssa oli sitten kyse New Yorkin, Toronton, Turun tai Kööpenhaminan kehittämisestä! Teknologinen kehitys ja digitalisaatio muuttavat esimerkiksi työn luonnetta ja ihmisten liikkumistottumuksia tavoilla, joita emme osaa vielä edes ennustaa.

Näitä kysymyksiä joudutaan kuitenkin miettimään myös esimerkiksi Turun tiedepuiston suunnittelussa, jonka visiot ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Eräs konferenssin puhujista totesi, että kaupunkisuunnittelun tehtävänä on nostaa esille myös ne kysymykset, joihin emme vielä tiedä vastauksia, tai osaa edes välttämättä kysyä. Jos johonkin, niin tähän voidaan löytää ratkaisuja kansainvälisellä yhteistyöllä. Turunkin tulisi olla entistä aktiivisemmin tässä mukana – miettimässä yhdessä oikeita kysymyksiä ja etsimässä niihin vastauksia!

www.balticurbanlab.eu

www.ubc-sustainable.net

Tietoa kirjoittajasta

Maija
Rusanen
Kirjoittaja työskentelee projektikoordinaattorina Itämeren kaupunkien liiton kestävien kaupunkien komissiossa kaupunki-ja liikennesuunnitteluhankkeiden parissa.