Kaupunkiympäristöjen laatu menestystekijänä

Ihmislähtöisen ja kukoistavan tiiviin kaupungin toteuttamiselle ei ole suoranaisia esteitä, mutta se edellyttää uudenlaisten prioriteettien, osaamisalueiden ja erityisesti vuorovaikutteisten työkalujen haltuun ottoa.

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 10.8.2019.

Suomalainen kaupunkisuunnittelu on hiljalleen mullistunut koko 2000-luvun ajan. Ei niin kauan sitten ilakoitiin väljistä puutarhakaupungeista ja kilpailtiin minkä valtaväylän varrella on suurin markettikeskittymä. Nyt henkseleitä paukutellaan uusien joukkoliikenneyhteyksien avaamisesta ja asuntojen, työpaikkojen ja palveluiden keskittämisestä niiden varrelle. Muutosta on jouduttanut yhä urbaanimmaksi osoittautunut kaupungistumiskehitys sekä ympäristön suojelun tärkeyteen herääminen.

Tuoreet väestöennusteet ja paisuvat ilmastohuolet varmistavat, että suunnittelun suuret linjat pysyvät samansuuntaisina jatkossakin. Näköpiirissä muhii kuitenkin yksi uusi murros, nimittäin kaupunkiympäristöjen laatukysymysten nousun suunnittelupanostusten tärkeyslistalla. Tähän työntää YK:n maailmanlaajuisessa kaupunkikehitysohjelmassakin korostettu tosiasia, että kaupunkien tiivistäminen ei johda kukoistukseen, jollei työtä tehdä kaikki sektorit ja mittakaavatasot huomioiden.

Toistaiseksi ylätasolta katsottuna onnistuneilta näyttävät kaupunkien tiivistämispyrkimyksemme eivät ole johtaneet monipuolista ja vilkasta kaupunkielämää sykkivien paikkojen syntymiseen. Tutumpia maisemaelementtejä ovat mm. kauppakeskukset, kolkot aukiot, pysäköintikentät ja muut ajoneuvoille varatut kaupunkitilat.

Ihmis- ja paikkakeskeisyys kaupunkikehittämisen painopisteenä

Viime vuosina kaupungeissa omaksuttu strategia houkutella asukkaita ja osaajia satsaamalla tapahtumiin, hauskuuteen ja tarinallisuuteen antaa osviittaa, mihin kaupunkiympäristöjen kehittäjienkin olisi syvennyttävä yhä painokkaammin: ihmis- ja paikkakeskeisyyteen.

Kestävän liikkumisen edistäminen esimerkiksi jää puolitiehen, jos ainoastaan keskitytään rakentamaan riittävän tiheästi asuttu kaupunkialue, jotta se kykenisi kannattelemaan hyvää joukkoliikenteen palvelutasoa. Vieläkin ympäristöystävällisempiin kävelyyn ja pyöräilyyn asukkaat innostuvat joukolla vasta sitten, kun he kokevat elinympäristönsä sellaisiksi, että he kävelevät ja pyöräilevät mielellään. Kävelyhalukkuuden on esimerkiksi osoitettu olevan kytköksissä tiettyihin laatukriteereihin, mm. riittävän lyhyisiin kortteleihin ja talojen pohjakerrosten luonteeseen.

Ihmisten asumisen, työnteon ja vapaa-ajan tarpeet muuttuvat suurkaupungistumisen rinnalla ja niihin liittyy niin ikään monia kaupunkiympäristön laatukriteerejä. Esimerkiksi kaupunkikeskustoihin aiempaa voimakkaammin kohdistuvaa asuntokysyntää ei voida selittää vain asuntojen keskeisellä sijainnilla. Kysymys on myös alueiden rakastettavuudesta. Fiiliksen taustalta voidaan tunnistaa ominaispiirteitä, joita muilla alueilla ei ole, kuten julkisten tilojen tavat muodostaa luonnollinen jatke asumiselle, elävyyttä tukevat toiminnallisen sekoittamisen mallit ja vastapainoa tiiviydelle tuovat monet mukavuustekijät.

Kaupunkikokemus on siis syytä ottaa lähempään tarkasteluun täydennysrakentamisessa, etenkin uusia alakeskuksia hahmotellessa. Kauempana tulevaisuudessa alueiden menestyksen tai kuihtumisen syiksi saattaa paljastua mm. niiden katuympäristöjen, aukioiden, puistojen ja kaupunkiarkkitehtuurin toimivuuteen liittyviin yksityiskohtiin uppoutumisen kunnianhimon taso.

Ihmislähtöisen ja kukoistavan tiiviin kaupungin toteuttamiselle ei ole suoranaisia esteitä, mutta se edellyttää uudenlaisten prioriteettien, osaamisalueiden ja erityisesti vuorovaikutteisten työkalujen haltuun ottoa. Käytännössä kaupunkialueiden elävyys olisi kyettävä nostamaan tasavertaiseksi kaupunkikehittämisen tavoitteeksi muiden joukkoon, jotta laatukysymyksille ei jäisi suunnitelmissa korulauseiden roolia.

Turulla on rohkeita kaupunkivisioita

Miltä Turun tulevaisuus näyttää tästä kaupunkisuunnittelun näkökulmasta?

Kaupungin laatimien Ilmastosuunnitelma 2029 ja Keskustavisio 2050 -töiden perusteella varovaisen valoisalta. Niistä paistaa pyrkimys ohjata kaupungistumista tavalla, jossa kaupunkiympäristön laatukysymykset on yhdistetty osaksi ihmisten hyvinvoinnin edistämistä ja kestävyystavoitteiden saavuttamista.

Toivottavasti Turulla riittää rohkeutta viedä visiot käytäntöön ja laajentaa pohdinnat koko kaupunkia koskeviksi.

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 10.8.2019.

Kaupunkipolitiikan neuvonantaja Timo Hämäläinen

Tietoa kirjoittajasta

Timo
Hämäläinen
Kaupunkipolitiikan neuvonantaja
MDI - Management Design Intelligence