Matti Mäkelä: Tulevaisuuden koulutusinnovaatioita etsimässä

Mikä olisi koulutuksen visio tälle vuosisadalle, pohtii Matti Mäkelä kaupungin sivistystoimialalta.

Brittilehti suitsuttaa Suomea: Maailman paras koulujärjestelmä? (MTV 28.5.2011)

BBC: Suomi romahti koulutusvertailussa - meillä ei ole enää maailman paras koulujärjestelmä (IS 8.5.2014)

Näiden otsikoiden väliin mahtuu monen mielestä Suomen koulutusjärjestelmän nousu, uho ja tuho. Kreikkalaisen draaman lakien mukaan hybris eli liiallinen itseluottamus johti lankeemukseen ja ansaittuun häpeään.

Eikä tulevaisuus näytä suomalaisasiantuntijoiden mukaan juuri ruusuisemmalta: Pisa-tulokset ovat laskussa ja koulutusleikkaukset vievät viimeisetkin mahdollisuudet kääntää suunta taas ylöspäin. Monella ulkomaisella arvioijalla on ollut toinen ääni kellossa ja Suomea on edelleen pidetty koulutuksen mallimaana, jolla on kunniakkaan menneisyyden lisäksi edessään myös hieno tulevaisuus. Näkemystä on perusteltu sillä, että koulutusjärjestelmämme tarjoaa edelleen kaikille yhtäläiset mahdollisuudet ja vanhempien sosioekonominen asema korreloi koulumenestyksen ja myöhemmän työuran osalta vähemmän kuin missään muualla maailmassa. Monet muistuttavat lisäksi, että heikentyneiden Pisa-tulosten taustalla on suurelta osin Aasian maiden nousu, ei niinkään Suomen romahdus.

Mistä erilaiset näkemykset sitten johtuvat? Olisi houkuttelevaa laittaa kaikki suomalaisen pessimismin ja väärän nöyryyden tiliin. Sen, missä hiljaiset perivät maan ja suomalaisuuden ikoni on pappilan eteisessä lakki kourassa seisova Koskelan Jussi.

Eihän se tietenkään näin yksinkertaista ole. Aloitetaan kuitenkin hyvistä uutisista. Koulutusjärjestelmällämme on vankka pohja, jolle on hyvä rakentaa. Vielä 1960-luvulla suomalaisten aikuisten osaaminen oli OECD:n keskiarvojen alapuolella: esimerkiksi Englanti ja muut Pohjoismaat olivat selvästi edellämme. Muutama vuosi sitten tehty laaja tutkimus osoitti Suomen nousseen tällä saralla Euroopan selkeäksi ykköseksi ja maailman kakkoseksi heti Japanin jälkeen. Vastaavasti EU-komission hiljattain julkaiseman selvityksen mukaan suomalaisten perusosaaminen (lukutaito ja matematiikka) oli Euroopan huippua kaikilla koulutustasoilla (perusaste, toinen aste, korkea aste). Huomionarvoista oli, että monissa Euroopan maissa meidän peruskoulumme tuottaman osaamisen taso saavutettiin vasta toisen asteen opintojen jälkeen. Sama piti paikkansa toisen ja korkea asteen vertailussa.

Kuten pörssisijoittajat valitettavasti tietävät, aiempien vuosien tuloksista ei välttämättä voi ennustaa tulevaisuutta. Tämän vuoksi nykyiset vahvuutemme eivät takaa, etteikö kaikkea voisi tuhota väärillä ratkaisuilla lyhyessäkin ajassa.

Mitkä asiat sitten mahdollistavat Suomen ja Turun koulutuksen uljaan tulevaisuuden huomenna, viiden vuoden kuluttua ja vuonna 2029? Menestyäkseen sekä suomalainen koulu että yhteiskunta tarvitsevat rohkeita ja innostavia visioita. Vanha unelma kaikkien yhtäläisestä mahdollisuudesta koulutukseen on toteutunut. Mikä olisi koulutuksen visio tälle tai jopa seuraavalle vuosisadalle?

Tuon uuden vision löytäminen vaatii ainakin rohkeutta kokeilla ja löytää uusia innovaatioita ja tapoja toteuttaa tulevaisuuden koulu. Mitä annettavaa voisi olla esimerkiksi amerikkalaisen DARPA-ohjelman mallilla, jossa keskeistä on nostaa tavoitteet niin kunnianhimoisiksi, että vähintään 85 % projekteista epäonnistuu? Mallin taustalla on ajatus, että turvallisilla ja liian helposti saavutettavilla tavoitteilla saadaan parhaimmillaankin vain keskinkertaisia tuloksia. Edelleen tarvitaan myös lisää yksilöiden huomioimista ja jokaisen oppijan vahvuuksien hyödyntämistä. Aina ei otsa hiessä sinun pidä oppiman, vaan oppimisen pitää olla hauskaa ja mahdollistaa itsensä toteuttaminen. Ja kaiken innovoinnin ohessa pitää muistaa, että sellaista, mikä ei ole rikki, ei kannata korjata: kaikkea ei tarvitse purkaa vain sen takia, että se on rakennettu ennen vuotta 2017. Suurta viisautta onkin pystyä erottamaan toisistaan ikivihreät ja menneen talven lumiin kuuluvat hyvät käytännöt. Ja kaikkeen tähän tarvitaan tietysti myös riittävästi rahaa, vaikka pelkästään sillä ei osteta onnea tai uusia innovaatioita.

Lopuksi lohdutuksen sana suurelta suomalaiselta ajattelijalta: ”Aina ennenkin on pärjätty tulevaisuudessa. Ja jos tämä nykyinen tulevaisuus yhtään muistuttaa niitä entisiä, niin pärjätään nytkin.”

Näin lausui Sulo Vilen, legendaarisen Tankki täyteen -sarjan yksityisyrittäjä, pienviljelijä, omakustannekirjailija ja elinikäinen oppija.

Matti Mäkelä

Matti Mäkelä
Kirjoittaja toimii projektitoimiston päällikkönä Turun kaupungin sivistystoimialalla

Asiasanat: