Rohkeus haastaa ennusteet

Tulevaisuuden ennustaminen on erityisen vaikeaa, mutta omin toimin siihen voi vaikuttaa.

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI julkaisi viime viikon perjantaina alueellisen väestöennusteen kymmenelle Suomen keskeiselle kaupunkiseudulle. Ennuste on saanut paljon julkisuutta, ennustaahan se jo nyt käynnissä olevan rakennemuutoksen jatkumista niin, että 2030-luvulla Suomessa on enää kolme kasvavaa kaupunkiseutua: Helsingin, Turun ja Tampereen.

Ennusteen suuresta kuvasta ennen kaikkea huolestuttava huomio onkin se, että väestöä menettävien, ja siinä mielessä taantuvien, alueiden määrä Suomessa tullee edelleen lisääntymään. Alueiden alati vahvistuvasta eriytymisestä johtopäätöksen pitää olla se, että erilaiset alueet tarvitsevat erilaisia toimenpiteitä elinvoimansa vahvistamiseksi. Meillä on hyvin vahva perinne yhtenäisestä, koko maata koskevasta sääntelystä, mutta nyt sen aika on ohi. Seuraavan hallituksen pöydällä tulee olla eriytetyn lainsäädännön valmistelu vastaamaan erilaisiin toimintaympäristöihin eri puolilla maata.

Turun ja Turun seudun osalta ennuste on sikäli positiivinen, että se ennustaa seudun kasvun jatkuvan jopa niin, että 2030-luvulle tultaessa Turun seudun kasvu on pääkaupunkiseudun jälkeen suhteellisesti Suomen toiseksi vauhdikkainta. Positiivinen väestökehitys on alueen elinvoiman perusta, ja antaa kehittämiselle myönteiset lähtökohdat.

Eriävät ennusteet

On kuitenkin kiinnostavaa katsoa myös suhteellisten lukujen taakse absoluuttisiin lukuihin. MDI ennustaa, että turkulaisia olisi noin 205 000 vuonna 2030, jonka jälkeen kasvu hidastuisi huomattavasti siten, että vuonna 2040 Turussa asuisi noin 209 000 asukasta. Luvuissa on huomattava ero niihin, joiden perusteella olemme itse tulevaisuuden suunnitelmia viime vuosina tehneet.

Turun yleiskaava vuodelle 2029 on valmisteltu ennustaen, että tavoitevuonna turkulaisia on 220 000. Suuren joukkoliikenneratkaisun yleissuunnitelmassa arvioitiin, että vuonna 2050 turkulaisia olisi jopa 250 000. Miten ennusteet voivat erota näin paljon?

Syntyvyys on näiden väestöennusteiden merkittävin vaikuttava taustatekijä.

MDI:n tavoin myös Turun kaupunki perustaa ennusteensa Tilastokeskuksen aineistoihin, mutta aineiston painotuksissa on joitain eroja. MDI olettaa, että syntyvyyden lasku jatkaa 2010-luvulla nähtyä voimakkaan pessimististä trendiä. Tästä seuraa, että pidemmällä aikavälillä muuttajia ei suuriin kaupunkeihin yksinkertaisesti riitä. Turku on omissa ennusteissaan olettanut, että syntyvyys tasaantuu – toki aikaisempaa alemmalle tasolle. Syntyvyys on näiden väestöennusteiden merkittävin vaikuttava taustatekijä.

Toinen hyvin vaikeasti arvioitava seikka on se, miten kaupungistuminen Suomessa etenee. Tällä hetkellä Suomi on noin 10 %-yksikköä ”vähemmän kaupungistunut” kuin samassa BKT-luokassa olevat verrokkimaat, eikä mielestäni ole syytä olettaa, etteikö Suomen monia muita maita myöhemmin alkanut kaupungistuminen jatkuisi samaan suuntaan kuin se maailmalla on edennyt.

Kolmas merkittävä tekijä on toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Turun seutu ja laajemmin Lounais-Suomi on saanut nauttia niin sanotusta positiivisesta rakennemuutoksesta viime vuodet. Talouden voimakas kasvu on tarkoittanut työvoiman tarpeen vauhdikasta lisäystä ja vahvistunutta muuttoliikettä seudulle. Nyt näyttää siltä, että merkit ovat myönteiset yli 2020-luvun puolivälin.

Ennusteita suurempi kasvu

Tilastokeskus julkaisi edellisen alueellisen väestöennusteensa vuonna 2015. Tuolloin ennuste arvioi Turkuun noin 1 300 asukkaan kasvua vuosille 2015-2018. Toteutunut kasvu on ollut yli 2 000 asukasta vuodessa. Kuluvasta vuodesta eteenpäin Tilastokeskus arvioi Turkuun noin tuhannen asukkaan vuosittaista, hiljalleen hiipuvaa kasvua. Tällainen kehitys ei meillä ainakaan toistaiseksi näy. Vuoden 2015 ennusteen julkaisun jälkeen Tilastokeskus on pienentänyt ennustettaan Suomen väkiluvusta vuonna 2030 lähes 200 000 hengellä, ennustaen syntyvyyden jatkuvaa laskevaa trendiä. Tämä näkynee myös MDI:n ennusteessa.

Menestyminen kilpailussa edellyttää kunnianhimoisia kehittämishankkeita vetovoiman, houkuttelevuuden ja uusien työpaikkojen osalta.

Yhtä kaikki, eriävistä näkemyksistä taustaoletuksista huolimatta, yhdestä seikasta voidaan mielestäni olla yhtä mieltä: tulevaisuuden ennustaminen on erityisen vaikeaa, mutta omin toimin siihen voi vaikuttaa. Väestönkasvun nollasummapeli tulee lähitulevaisuudessa ennemminkin kiristymään kuin keventymään, ja menestyminen kilpailussa edellyttää kunnianhimoisia kehittämishankkeita vetovoiman, houkuttelevuuden ja uusien työpaikkojen osalta. Toisaalta lannistuminen pessimistisimpien ennusteiden edessä tarkoittaa sitä, että nuo ennusteet toteutuvat.

Turun seudulla osaavan työvoiman tarve ei näytä hiipumisen merkkejä. Jo tällä hetkellä monet yrityksistämme kertovat vaikeuksista rekrytoinneissa. Onnistuneilla ratkaisuilla pystymme tarjoamaan miellyttävän asuinpaikan uusille turkulaisille ja samalla edistämään avoimien työpaikkojen ja osaavien tekijöiden kohtaamista. Olemme houkutteleva sijoittumispaikka uusille yrityksille ja pystymme tarjoamaan laadukkaat palvelut sen mukaisesti, kuin asukkaamme niitä tarvitsevat ja toivovat.

Askelmerkit ovat selvät: tarvitsemme valtion apua toteuttaaksemme Tunnin junan ja laajentaaksemme tekniikan korkeakoulutusta Turun yliopistossa. Omin toimin voimme huolehtia siitä, että rakennamme yhdessä maan hienoimman kaupunkikeskustan ja Kupittaalle Suomen houkuttelevimman tutkimus-, yritys- ja työpaikkaympäristön.

Minna Arve

Tietoa kirjoittajasta

Minna
Arve
Kaupunginjohtaja
Turun kaupunki