Tulevaisuuspäivää Turusta!

Miten aistia tulevaisuutta? Miten tutkia sellaista, mitä ei ole olemassakaan? Miten tulkita hentoja signaaleja tulevaisuuden ilmiöistä ja tapahtumista?

Tulevaisuuksista emme tiedä oikeasti mitään, nykyisyydestä hieman enemmän ja menneisyydestä luulemme tietävämme suhteellisen paljon. Tämän tiedon tai tiedon puutteen varassa toimimme.

Tulevaisuutta on kuitenkin pyritty ennakoimaan aina, tulevaisuuden riskien tunnistaminen on ollut keskeistä ihmislajin selviytymiselle. Nykyisin tulevaisuuksien hahmottaminen suuntaa meitä kohti toivottuja tulevaisuuksia.

Mutta miten aistia tulevaisuutta?

Miten tutkia sellaista, mitä ei ole olemassakaan? Miten tulkita hentoja signaaleja tulevaisuuden ilmiöistä ja tapahtumista? Onko kysymys vain joutavista ajatusleikeistä ja haihatteluista? Ja entä sitten, kun hahmotamme heikkojen signaalien kautta jonkinlaisen toivotun tulevaisuuden? Miten oikein edetään hallitusti kohti sitä?

Usein heikkoja signaaleja esiintyy jo ennen kuin ilmiöt ympäristössä yleistyvät. Heikko signaali hätkähdyttää ja yllättää havaitsijansa. Usein se näyttäytyy mahdottomana, jopa täysin naurettavana. Esimerkkinä heikosta signaalista voisi pitää sirkkojen hyödyntämistä ravinnoksi. Nykyisin erilaisia sirkkatuotteita on saatavilla lähikaupoistakin. Sirkkalettuja maistoin muutama jo vuosi sitten The Shiftissa Turussa, ja silloin ne todella hätkähdyttivät. Nyt tuon mainioksi osoittautuneen proteiinilähteen tarjonta on jo arkipäivää.

Usein heikkoja signaaleja esiintyy jo ennen kuin ilmiöt ympäristössä yleistyvät.

Näitä signaaleja meidän on hyvä myös täällä julkishallinnossa väijyä, kaikkea sellaista mikä tuntuu uudelta, kummalliselta ja yllättävältä. Heikkoja signaaleja tulee kerätä talteen ja tulkita niiden merkitystä ja seurata ilmiöiden kehittymistä tarkoin, sillä ne antavat hyviä viitteitä siitä, mihin suuntaan toimintaa ja palveluja tulee kehittää edelleen.  

Tulevaisuuspäivän henkilöstökoulutusten aiheiksi valitsimme heikkojen signaalien lisäksi tulevaisuudesta nykyhetkeen -menetelmän (backcasting), koska julkishallinnon toiminnan suunnittelu edellyttää selkeyttä, läpinäkyvyyttä ja muutosten toteuttaminen edellyttää päätöksentekijöiltä perehtyneisyyttä ja huolellista muutosten valmistelua. Tämä tulevaisuustutkimuksen menetelmä tarjoaa mainion välineen edetä tulevaisuuden näkymästä askel askeleelta kohti nykyhetkeä, jolloin erilliset muutoselementit on mahdollista tunnistaa, aikatauluttaa ja resursoida.

Heikkoja signaaleja meidän on hyvä myös täällä julkishallinnossa väijyä.

Tänään puhutaan paljon ilmiölähtöisyydestä

Se tarkoittaa, että tarjottavien palveluiden tulisi vaikuttaa yhteiskunnassa esiintyviin ilmiöihin. Hyvänä esimerkkinä on esimerkiksi hiljattain mediassa vilkkaasti käyty keskustelu vanhuspalveluiden epäkohdista ja kehittämisen tarpeista. Ilmiö keskustelun takana on väestön ikääntyminen, joka on yksi globaaleista tulevaisuuteen liittyvistää megatrendeistä.

Elämäntapahtumakohtaiseen palveluun kuuluu tässä tapauksessa, paitsi vanhuuteen suoranaisesti liittyvä hoivapalvelu, myös palveluiden saavutettavuudesta huolehtiminen, liikunnan tukeminen, elinikäinen oppiminen, joukkoliikenteen ratkaisut sekä kaikki terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät palvelut.

Ellemme kurkista tulevaisuuteen, emme kykene kehittämään palveluita

Ellemme kurkistaisi tulevaisuuteen ja hyödyntäisi tässä tapauksessa saatavilla olevaa trenditietoa, emme kykenisi hahmottamaan väestön ikääntymiseen liittyvien palvelutarpeiden tarpeen kasvua sen paremmin kuin niiden laajaa kirjoakaan. Siksi onkin aivan keskeistä, että palveluja kehittävä ja tuottava henkilöstömme on riittävän tulevaisuustietoista ollakseen perillä myös tulevaisuuden palvelutarpeista.

Kansallista Tulevaisuuspäivää vietetään 1.3.2019

Kuva Tarja Vuorisesta

Tietoa kirjoittajasta

Tarja
Vuorinen
Kehittämispäällikkö
Strategia ja kehittäminen, Turun kaupunki