Turku hyvän mielen mediassa

Kurssilla analysoitiin yli 150 000 Instagram-kuvan paikkatietoa
Sosiaalisessa mediassa jaetut kuvat kertovat meille kaupunkitilasta ja sen käytöstä. Massoittain analysoituna kuvien sisältämä aika- ja paikkatieto kertoo paljon muutakin kaupungin dynamiikasta.

Turun yliopiston kaupunkitutkimuksen maaliskuussa 2017 järjestämällä kurssilla analysoitiin vuosina 2014-2015 Turussa ladattujen yli 150 000 Instagram-kuvan paikkatietoa. Kurssilla hyödynnettiin SPIN-tutkimusyhteisön kehittämiä metodeja, joilla kuvien sisältöjä voi koodata ja hyödyntää osana aika- ja paikka-analyysejä. Kurssi toteutettiin osana tutkimushanketta, jolla on kaupunkitutkimusohjelman rahoitus. Opiskelijat toteuttivat ryhmätöinä neljä analyysiä, joiden tulokset on julkaistu oheisina verkkosivustoina:

1. Aurajokirannan erilaiset käytöt

Tyypillisessä Aurajokirannasta otetussa kuvassa korostuu yhteys kaupunkiin. Kuvissa näkyy joki itse ja sosiaalinen toiminta sen ympärillä. Jokirannan monipuolisuutta korostavat myös erilaiset omaehtoiset käytöt ja luonnon äärellä rauhoittuminen. Havainnot olivat pitkälti yhdenmukaiset kansallisen kaupunkipuistosuunnitelman kanssa, ja antavat eväitä sen kehittämiseen.

https://virtualriverscapes.wordpress.com

2. Turku ruokakaupunkina

Turussa postataan enemmän kuvia kotikokkailuista kuin ulkona syömisestä, vaikka jälkimmäinen korostuukin viikonloppuisin. Herkulliset ja terveelliset aamiaiset ovat suosittu aihe. Piknik-kuvia ladataan eniten suurimmista kaupunkipuistoista ja Förin tienoilta. Tägätyin elintarvike on #kahvi. Ruokalajeissa #pizza kiilaa niukasti sushin, salaatin, burgereiden ja smoothien edelle.

https://turkufood.wordpress.com

3. Kaupunginosien erot

Sosioekonomiselta asemaltaan erilaisissa kaupunginosissa otetuissa kuvissa ei ollut suuria eroja. Hirvensalon ja Varissuon asukkaita yhdistää se, että kummatkin lataavat Instaan kuvia etupäässä omilta asuinalueiltaan ja keskustasta. Kupittaa sen sijaan näyttäytyy koko kaupungin ”terminaalina”: Kupittaalla kuvia ladanneet ovat tehneet samaa keskustassa ja ympäri kaupunkia – eli asuvat ympäri kaupunkia.   

https://turkuinstahoods.wordpress.com

4. Ylioppilaskylän sosiaalinen dynamiikka

Turun ylioppilaskylässä ladattujen kuvien perusteella opiskelijaelämä on sosiaalisesti aktiivista sekä täynnä bileitä ja ruokaa. Kuvissa tunnelma on optimistinen ja positiivinen: tägeissäkin kärjessä on #happy. Vaikka ylioppilaskylän arkkitehtuuri on suosittu kuva-aihe, suurin osa kuvista on sisätiloista, mikä kertoo sosiaalisuuteen kutsuvien ulkotilojen ja palveluiden puutteesta, mikä työssä osoitetaan myös muuten. Samoin vahvistetaan yo-kylän opiskelijoiden käyttävän ahkerasti myös keskustaa.

https://studentlifeinturku.wordpress.com

Mitä hyötyä Instagram-tutkimuksesta?

instagram4.png

Valokuvien jakamiseen tarkoitettua Instagramia voidaan pitää hyvän mielen mediana. Jaetuksi tulevat helpoimmin omaan julkiseen kuvaan yhdistämisen arvoiseksi koetut hetket, toiminta ja paikat. Kaupunkitutkimuksellisesti Instagramia voi pitää yhdenlaisena paikkojen vetovoimaisuuden tai suosion mittarina.

Aineiston keräämisen aikaan Instagramia käytti Suomessa noin puolet 18-25 vuotiaista ja siitä tasaisesti laskevalla osuudella sitä vanhemmat ikäluokat. Sittemmin käyttäjäkunta on hieman keski-ikäistynyt. Instagram on ikkuna nimenomaan nuorten aikuisten kaupunkiin. Jo aiemmasta tutkimuksesta tiedetään, että tämä Instagram-kuvien vetovoimainen Turku on hyvin keskustakeskeinen.

Kuvatihentymien sisällönanalyysi voi auttaa sekä Turun kaupunkia, alueen yrityksiä että kansalaisyhteiskuntaa huomioimaan kaupungin tutut ja tuntemattomat vetovoimaisuudet tai sen puutteet, antaa ideoita miten vaikuttaa niihin, ja arvioida suunnitelmien ja todellisen käyttäytymisen yhteyksiä ja eroja etenkin nuorten aikuisten keskuudessa.

Kuljettaessa kohti vuotta 2029 Turun kaupunkitutkimusohjelma pyrkii osaltaan edistämään tutkimusta ja kokeiluja, joilla voidaan arvioida erilaisten uusien digitaalisten tietovarantojen käytettävyyttä kaupunkikehittämiselle hyödyllisiin analyyseihin.

ruoppila.jpg

Sampo Ruoppila

Kirjoittaja on Turun kaupungin ja yliopistojen yhteisen Turun kaupunkitutkimusohjelman johtaja.